NATO-mi pisortamik nutaamik toqqaaneq: Kalaallit Nunaat sunniuteqarsinnaavoq
Ministeriunerup Mette Frederiksenip NATO-mi qullersanngorsinnaanera oqaluuserineqaleriartuinnarpoq. Kalaallit Nunaata illersorneqarnissaanut aningaasaliinerit USA-p tapersersuineranut sunniuteqarsinnaapput, politikkikkut nalilersuisartoq isumaqarpoq.
Mette Frederiksenip NATO-mi qullersatut toqqarneqarsinnaassappat, USA-p tassunga tapersersuinera aalajangiisuuvoq. Tassungalu atatillugu Bidenip allattoqarfianut danskit ministeriunerata Kalaallit Nunaata taamaalillunilu USA-p illersornissaannut qanoq salliutitsinera pingaaruteqarpoq.
- Tamanna naggataatigut danskit Kalaallit Nunaannut isumaqatigiissuteqarnissaannik pisariaqartitsivoq, tamannalu Naalakkersuisut politikkikkut sunniuteqarnermut sangutissinnaavaat, aaqqissuisuuneq politikkikkullu nalilersuisartoq, Christian Schultz-Lorentzen oqarpoq.
NATO-mi qullersanngortussaq Norgemiumut Jens Stoltenbergimut kingoraartaasussaq, juulimi Litauenimi ataatsimeersuartoqarnerani qinerneqassaaq. Naak danskit ministeriunerat ullaakkut, ulloqeqqanut unnukkullu danskit aamma nunani allani tusagassiorfinnit piukkunneqartutut oqaluuserineqaraluartoq, 45-nik ukiulik Mette Frederiksen soqutiginninnginnerarpoq.
Washingtonimit Nuummut
Kisianni atorfinni qaffasissuni tamanna nalinginnaasuusarpoq. Atorfiit qinnuteqarfigineqarsinnaanngitsuupput. Atorfiilli taakku innersuunneqarfiusarput.
Tusatsiakkat imaaginnavipput, ullumikkullu kingusinnerusukkut Mette Frederiksenip Amerikamiut præsidentiat Joe Biden Det Hvide Husimi Washingtonimi ataatsimeeqatigissavaa, kingornalu Nuummi naalagaaffeqatigiit ataatsimeeqatigiinnerannut peqataajartussaaq, tassani Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni attaveqaqatigiinneq ilungersunartoq aaqqiivigineqarniartussaavoq. Naammagittarsinnaajunnaarpugut, Múte B. Egedep qanittukkut Danmarkimut attaveqarneq pillugu taama oqaaseqarpoq.
USA-mi ataatsimiinnissamut pisortatigoortumik oqaluuserisassanik nalunaaruteqartoqanngilaq, kisianni Danmarkip NATO-mut tapiissutaat aamma Issittoq oqaluuserineqarnissaat politikkimik malinnaasut naatsorsuutigaat. Kisianni taakku naalagaaffimmi siuttut marluinnaallutik oqaloqatigiinnissaat aalajangersimavoq.
Bidenip qanoq iliornera pingaaruteqarluinnartoq
Tassani Joe Bidenip NATO-mi qullersatut atorfik pillugu apeqqut oqaluuserissaneraa pissangassutigineqarpoq. Taama pisoqanngippat, Frederiksen innersuunneqartussaassanngilaq. Akerlianik pisoqarpat nukittuumik inissisimassaaq.
- Mette Frederiksenip aalajangersimasumik iliuuseqarluni Kalaallit Nunaanni sillimaniarnermut illersornissamullu politikki ukkatarippagu, taava USA-mit taperserneqarnerunissamik periarfissaqarpoq, Christian Schultz-Lorentzen oqarpoq, nangillunilu:
- Qanilliartorpoq. Danskit naalakkersuisuisa illersornissamut isumaqatigiissutissamut siunnersuutertik ukiuni qulini 143 milliardit koruuninik aningaasaliinertaqartoq saqqummiuteqqammerpaat – taakku ilaat Kalaallit Nunaanni atorneqassapput. Siunnersuut USA-p sillimaniarnermut politikkimi ernumassutigisaannik naaperiaaqataasoq. Russit missilinik USA-mut saassussinissaannut qaninnerpaaq Kalaallit Nunaat qulaallugu pisinnaavoq. Tamatuma peqatigisaanik Ruslandimut sorsunnermi Danmark Ukrainemut tapiissuteqartut annerit ilagaat.
Kalaallit Nunaannut iluaqutaasinnaasoq
Kisianni Danmarkip Kalaallit Nunaat peqataatittussaavaa, tamatumalu Naalakkersuisut naatsorsuutiginngisamik immikkut pisumik isumaqatiginninniarnissamut inissaqalersissinnaavai, politikkikkut naliliisartoq isumaqarpoq.
- Assersuutigalugu illersornissamut sillimaniarnermullu politikkimut annerusumik sunniuteqarnissamut, minnerunngitsumillu siunissami Issittumi aallartitamik toqqaanissamut aalajangeeqataanerulersinnaanermut.
- Aamma immaqa attaveqaasersuutinut aningaasaqarnikkut tapiissutit ilanngunneqarsinnaapput, ajortumeerniarneqarsinnaasut aamma nittartakkatigut saassunneqarsinnaasut ilanngullugit, soorlu siornatigut Namminersorlutik Oqartussani tamanna takoreeripput, Christian Schultz-Lorentzen oqarpoq.