Nunani allamiut unioqqutitsisut pillugit suliat amerlanngitsut – inatsimmilli nutarterineq isumatusaarneruvoq
Nunani allamiut unioqqutitsisut pillugit politiit suliaat ullumikkut amerlanngillat, taamaakkaluartoq nunani allamiut pillugit inatsisip nutarterneqarnissaat pitsaasuuvoq, pinerluttartut siunissami Kalaallit Nunaannut nunanit tamalaanit aqqutissaqarnerulernerani naalagaaffeqatigiinnermut iserfissatut isiginialersinnaammassuk, politiit pisortaat naliliivoq.
Kalaallit Nunaanni nunani allamiut pillugit inatsisip nutarterneqarnissaanut tusarniaaneq danskit naalakkersuisuisa qanittukkut nassiuppaat.
Politikerit ukiuni arlalinni nunani allamiut pillugit Kalaallit Nunaanni inatsisip 2001-mili nutarterneqarsimannginneranik isornartorsiuinerisa kingorna tamanna pivoq, akerlianik danskit inatsisaat arlaleriarluni naleqqussarneqarsimavoq.
Politiit ullumikkut unioqqutitsilluni nunasisoqartarneranik aamma nunap killinganik qaangiisumik naalagaaffeqatigiinnerup avataanit pinerluttuliortunik annerusumik unammilligassaqanngitsoq, Kalaallit Nunaanni Politiini pisortap oqaluttuaraa:
- Ukiut tamaasa unioqqutitsilluni nunani allamiut tikittut – imaluunniit tikinniaraluartut – suliat ataasiakkaat takusarpavut, politiit pisortaat oqarpoq.
Nunarsuarmioqataaleriartorneq
Inatsisip nutarterneqarnissaa politiit nuannaarutigigaat, taassuma oqaatigaa, Kalaallit Nunaat nunarsuarmut nunarsuarmiunngorsaanermut ilaaleriartuinnarnera pissutigalugu isumatusaarnerunerarpaa.
- Killeqarfiit qaangerneqaraangata pinerlunneq aamma unioqqutitsilluni tikittoqaratarsinnaanera nooqataasarput. Ineriartornerlu tamanna paasinninnerput naapertorlugu ukiuni aggersuni malunnarneruleriartussaaq. Nunarsuarmi ineriartorneq nalinginnaasoq pissutigalugu, kisianni aamma nutaanik mittarfeqalernermi, siunissamilu Kalaallit Nunaannit naalagaaffeqatigiinniillu nunanut tamalaanut aqqutit nutaat pilersinneqarneranni, politiit pisortaat oqarpoq, nangillunilu:
- Taamaattumik paasinninnerput naapertorlugu inatsisip nutarterneqarnissaa isumatusaarneruvoq, taamaalilluni ullutsinnut naleqqutissaaq aamma naalagaaffeqatigiit sinnerinut naleqqunnerulluni, taamaalilluta Kalaallit Nunaanni siunissami qaninnerusumi tatisimaneqarnerulernissamut naatsorsuutigineqartumut piareersimanerussagatta.
Pinerlunniaqatigiit Kalaallit Nunaat 'nanisiarisinnaagaat'
Naalagaaffeqatigiinni inatsisip qasunganerpaaffiani unioqqutitsilluni nunasiniartut aamma pinerlulluni iluanaarniartut nutarterinikkut aarlerinannginnerulersinneqarsinnaasut, taanna oqarpoq:
- Pinerlulluni iluanaarniarnerit taamaattut ullumikkut qaqutiguinnaq takusarpagut, kisianni nunarsuarmioqataaleriartoq ilutigalugu Issittullu soqutigineqaleriartornera annertusiartornissaa naatsorsuutigaarput.
- Allatut oqaatigalugu, pinerlunniaqatigiit piffissap ingerlanerani Issittumi oqallinneq malugissavaat, taamaalillutillu Kalaallit Nunaat maluginialerlugu – assersuutigalugu Naalagaaffeqatigiinnermut iserfissatut aniffissatullu, kisianni aamma Europap Amerikallu Avannaata akornanni aqqusaarnissamut periarfissatut, Bjørn Tegner Bay oqarpoq.