Nunarsuarmioqatigiit ilinniarfii: Greenland Businnes School nunarsuarmi ilinniarfeqatigiinnut ilannguppoq

FN-ip anguniagai tunngavigalugit ilinniarfinnut nunarsuarmi 12.000-ngajaasunut nunanillu 182-ineersunut Danmarkimi ilinniarfiit 88-it peqataapput. Maanna Greenland Businnes School (GBS) Nuummiittoq attaveqaqatigiiffimmut tassunga ilanngunnermigut nunarput ilaatilerpaa.

Inuusuttut Greenland Businnes School-imi ilinnialernissaminnik toqqaasut Naalagaaffiit Peqatigiiffiata piujuartitsinissamik ineriartortitsinissamut anguniagai pillugit ilinnialernissaminnut sillimalereersinnaapput, tassami ilinniarfik taanna nunatsinni siullersaalluni nunarsuarmioqatigiit ilinniarfiisa attaveqaqatigiiffissuannut ilaasortanngoqqammerpoq.
Published

Inuusuttut nunarsuarmioqataanertik atorluarlugu inuuneqarnissamik ilinniassapput, taamatuttaaq Naalagaaffiit Peqatigiiffiata piujuartitsinissamik ineriartortitsinissamut anguniagai 17-iusut ilikkarlugillu isummersorfiginnaalissavaat. Tassami taakku nunarsuarmioqatigiit anguniagaat, tassapput nunarsuup piujuartitsineq tunngavigalugu siunissaanut qulakkeerinninniutaasussat.

Piujuartitsinissamik ineriartortitsinissamut ilinniarfiit suuppat?

  • UNESCO Associated Schools Project (ASP) nunarsuarmi ilinniarfiit attaveqaqatigiiffigalugulu suleqatigiiffigivaat, taanna 1953-mi pilersinneqarpoq, siunertarineqarluni nunarsuarmioqatigiit paaseqatigiinnerulernissaat eqqissinissarlu qulakkeersimaniarneqarluni.
  • Atuarfik ilinniarfilluunniit UNESCO ASP-mut ilanngukkaangami, imminut pisussaffilertarpoq UNESCO’p naleqatitai siuarsassallugit atuartitsinermi atortut periaatsillu aqqutigalugit, tassuuna meeqqat inuusuttullu piareersarneqartassallutik nunarsuarmi ilaatigut paasiuminaassinnaasartumi taamaattorli nunarsuarmioqatigiit imminnut pisariaqartitsiffigisaanni inuuneqarnissaminnut.
  • Attaveqaqatigiiffissuaq taanna maanna ilinniarfinnit atuarfinnillu 11.500-nit peqataaffigineqarpoq (meeqqerivinniit ilinniartitsisunngorniarfiit ilanngullugit) taakkulu nunanit tamalaanit 182-nit aggersuupput.

Greenland Businnes School piffissami sivisuumi sulissutiginnissimavoq ilinniarfik nunarsuarmioqatigiit anguniagaat tunngavigalugit ingerlalernissaa anguniarlugu tassanilu ilanngunnermi attaveqaqatigiiffissuaq aqqutigalugu nunarsuarmioqataaneq tunngavigalugu inuunissaq aammalu piujuartitsineq tunngaviglaugu ineriartortitsinissaq qitiutinneqarput.

Ilinniarfimmi kikkut tamarmik peqataassapput

GBS-mi forstanderi, Christel Lund Bøjler oqaluttuarpoq, atuarfik ilinniartitseriaatsimini Naalagaaffiit peqatigiiffiisa anguniagai 17-iusut tunngavigalugit ilinniartitseriaaseqarnissaminut naleqqussarneqassasoq:

- Nunarsuarmioqatigiit anguniagaat tunngavigalugit atuarfiit ilinniarfiillu immikkut aallutarissavaat Naalagaaffiit Peqatigiiffiata anguniagaani sisamaalluni allattorneqarsimasoq: Ilinniartitaaneq pitsaassusilik. Tamanna ilaatigut isumaqarpoq, UNESCO aqqutigalugu nunarsuarmioqatigiit ilinniarfiattut ilinniartitaanerup piujuartitsinissaq tunngavigalugu ingerlanneqarnissaanik, Christen Lund Bøjler tusagassiuutitigut nalunaarummi nassuiaavoq.

Ulluinnarni tamanna isumaqassaaq, ilinniarnerup nalaani anguniakkat tunngavigalugit atuagarsorneq ingerlanneqarnerulissasoq. Tassa piujuartitsineq aammalu nunarsuarmioqataaneq tunngavigalugit ilinniartisineq ingerlanneqassaaq, tassungalu tunngatillugu Lund Bøjler itisiliivoq, ilinniarfiup ilanngunnerata malitsigisaanik nunarsuarmioqatigiit anguniagaannut naleqqussarnissamut atatillugu ilinniarfiup ingerlariaasia naleqqussarneqassasoq:

- Ilinniarfiup maannakkut periaasii peqataaffigilikkamut naleqqussaanissaq pisariaqalertussaavoq. Taamaammat pingaaruteqarpoq ilinniarfimmut attuumassuteqartut tamarmik (allaffissortut, teknikkikkut suleqataasut, ilinniartit, ilinniartitsisut aqutsisullu) UNESCO-p nunarsuarmioqatigiit anguniagaat tunngavigalugit ilinniarfittut naleqqussarnissaat.

Kalaallit Nunatta Naalagaaffiit Peqatigiiffiata piujuartitsineq tunngavigalugu suleqataanera itinerusumik paasisaqarfigerusukkukku UNA toorlugu atuarsinnaavutit

Powered by Labrador CMS