OECD: Ersarissumik suleriaaseqarneq pillugu Kalaallit Nunaat qaffasinnerpaamik nersorniarneqartoq

"Compliant" - tassa taanna pitsaassuseq pillugu anguneqarsinnaasut qaffasinnersaat, aatsaallu nunarsuarmioqatigiit akornanni akileraartarnikkut paasissutissanik avitseqatigiittarnermi periaatsit pitsaasumik ingerlassinnaasimagaanni taanna nersorinnissut tunniuneqartarluni.

Taamatut nunatta nersorniarneqarnera isumaqarpoq Kalaallit Nunaat nunatut tutsuiginartutut inissisimasoq, aammalu kileraartarnermut tunngatillugu ersarissumik suleqataallunilu paasissutissanik avitseqateqartarnissaminut piareersimalluartoq, tassani suliffeqarfiit ingerlatseqatigiiffiillu nunat killeqarfii akimorlugit paasissutissanik avitseqatigiittarnikkut unneqqarissumik tutsuiginartumillu suleqataalluartutut nalilerneqarluni, taamaaliornermigullu OECD-p ilaasortaatut 168-it akornanniittutut aningaasarsiornikkut peqquserluttoqannginnissaanik eqqanaarinninnaqataalluartutut nalilerneqarluni.

Naliliiniarnermut tunngatillugu suliniutigineqartunut nalilersuisussat Kalaallit Nunaannut tikeraarsimapput, tikeraarnerminnilu qitiusumik allaffissornikkut nunap ingerlatsivia, inuussutissarsiuteqartut namminersortut aammalu attuumassuteqarsinnaasut allat nakkutilliivigalugit ataatsimeeqatigineqarsimallutik. Nalilersuinermi naliliissutit assigiinngitsut qulit uuttuutigineqarput, Kalaallillu Nunaata naliliissutit tamaasa pitsaanerpaamik angusiffigisimavai.

Nersorniarneqarneq nunatsinnut isumalerujussuuvoq

Taamak kusanartigisumik nalilersorneqarneq nunatsinnut pingaaruteqartorujussuuvoq, taamak nalunaaruteqarluni allappoq aningaasaqarnermut naalakkersuisoqarfik innersuussutigalugulu iusinnerusukkut nunat matumani piumasaqaataasunut naammassinnissimanngitsutut nalilikkat EU-mit nunatut piumasaqaatinik naammassinnissimanngitsutut allattorsimaffianiilertarput, allaat EU-p ilaasortaanit kinguneqartitsisoqartarluni.

Taamak kusanartigisumik nersorniarneqarneq aqqutigalugu nunatta allattorsimaffinnut taamaattunut ilanngunneqarsinnaaneranut pinngitsoortitsivoq, paarlattuanilli nunarput nunatut suleqatikkumiartutut aammalu nunarsuarmioqatigiit aningaasarsiornikkut ingerlatsilluarnissamik sulissutiginninnerannut aammalu akileraartarnikkut pissutsinik ersarissumik sulissutiginnittutut inissisimanera patajaallisarneqarluni.

Sulili pitsanngorsagassaqarpoq

Nalunaarusiaq naliliinermut tunngavissiissutaasoq aamma pitsanngorsarneqarsinnaasunik tikkuussivoq, taakkulu kaammattuutigneqartut oqartussaasunit aammalu naalakkersuisoqarfinnit pineqartunit naliliinissap tullissaata 2027-mi pisussap nallinnginnerani iluarsiivigineqarnissaat sulissutigalugu aallartinneqareerpoq.

• Pitsanngorsaanissamut kaammattuutit pineqartut taassaapput:
• Inatsisit nutarterneqartarnissaat
• Suliffeqarfinnik nakkutilliinerup annertusarneqarnissaa
• Ingerlatseqatigiiffiit ilaat pillugit paasissutissat nalunaarsorneqartarneri paaqqutarineqartarnerilu.

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfimmit ilisimatitsissutigineqarpoq pitsanngorsaaniarluni suliniutit aallartinneqareersut.

Anguneqartoq taanna Naalakkersuisut assut iluarinartippaat, aammalu Akileraartarnermut Aqutsisoqarfimmi aamma Aningaasaqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfimmi suleqataasunit, kiisalu Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiorfimmi peqataaqataasutut illua’tungerisanit iliuuserisaq anguniagaqarfigalugu suliarineqartoq akuersaarlugu. Danskit oqartussaasoqarfiisa assigiinngitsut aamma Kalaallit Nunaata akornanni suleqatigiinneq ilorraap tungaanut nalilersuutigisamut aamma aalajangiisuusimavoq.

Nunat tamalaani najoqqutarisanut taakkununnga malittarinninnissamik Kalaallit Nunaata imminik pisussaaffigisani nangippaa, aammalu akileraartarnermut attuumassutilinnik paasissutissanik sunniuteqarluartumik paarlaasseqatigiittarneq qularnaarlugu. Tamanna nunap tusaamaneqarneranut, aammalu akileraartarnermik suliassaqarfiup iluani nunat tamalaani suleqatigiinnermut aalajangiisuuvoq, aningaasaqarnermut naalakkersuisoqarfimmit oqaatigineqarpoq.