Oqaaseqartartoq: Kalaallit Nunaanni sakkussiortoqalersinnaavoq
Danmarkimi illersornissamut aningaasaliissutit Ruslandi Ukrainemik saassussimmat milliardinik arlalinnik ilaneqarsimapput - tamanna Kalaallit Nunaannut sunniuteqarsinnaasoq, aaqqissuisuuneq naliliivoq.
- Folketingimi partiit amerlanerussuteqartut danskit illersornissaqarfiannut ukiuni aggersuni amerlanerusunik milliardininik aningaasaliissuteqartoqarnissaa aalajangermassuk, Kalaallit Nunaanni arlaatigut sakkutooqarnerusoqalersinnaanerata pinngitsoortinniarnissaa takorlooruminaappoq.
Christian Schultz-Lorentzen AG-mi aaqqissuisuunerusoq NATO-p 2033-imi illersornissamut atatillugu aningaasartuutigineqartartussatut anguniagaanut Danmarkip anguniagaqarnissamik aalajangerneranut oqaaseqaateqarluni taamatut oqarpoq. Ruslandip Ukrainemik saassussinerani isumannaallisaanermi politikkip tamanna kinguneraa.
Finansministeeriaqarfiup Folketingimut siusinnerusukkut ilisimatitsissutigisimavaa, Danmarki 2030-mi illersornissamut aningaasartuutinut naalagaaffimmi tunisat ataatsimut nalingisa to procentiinik atuisalissagaluarpat, maannamut pilersaarutaasumut sanilliullugu 18 milliarder koruunnik amerlanerusunik atuisoqartalissaaq. Allatut oqaatigalugu, Danmarkimi illersornissaqarfik ullumikkut aatsaat taamak sakkussiortigilissaaq.
- Ministeriuneq Mette Frederiksen sapaatip-akunnerata tulliani Kalaallit Nunaannut tikippat, isumannaallisaanermi politikkikkut inissisimasoqarnera oqaluuserisassani salliussasoq ilimanarluinnarpoq. Ruslani ukiuni kingullerni Issittumi sakkutooqarnerulersimavoq. Tamanna qangali ernumatitsisarsimavoq, Minnerunngitsumik USA-mi tamanna ernummatigineqarsimalluni. Isumannaallisaanermulli illersornissamullu politikki Kitaata Ruslandillu akornanni najummatsisimanartillugu aamma illersornissaqarfimmut aningaasaliissutit milliardilikkaanik amerliniartillugit, Danmarkimit qularnanngitsumik kissaatigineqassaaq, milliardit pineqartut ilaasa Kalaallit Nunaanni illersornissap nukittorsarneqaarnissaanut atorneqarnissaat, Christian Schultz-Lorentzen oqarpoq.
Isumaqatigiissutissamik nassaartoqarsinnaava?
Aaqqissuisuunerup ilanngullugu oqaatigaa, Kalaallit Nunaanni sakkutooqarnerulernissaanik kissaateqartoqarneranut Kalaallit Nunaannit qanoq isummertoqassanersoq pissanganartoq:
- Isumaqatigiissutaasinnaasumik nassaartoqartariaqarpoq. Maannamullu isumannaallisaanermut illersornissamullu politikkimi allatigut isumaqatigiissuteqarsinnaaneqa ajornarsimavoq, soorlu Issittumi Periusissiaq pilersaarutit malillugit qangali akuerineqareertussaagaluaq assersuutigalugu.
- Tamatuma saniatigut Naalakkersuisut Kalaallit Nunaanni sakkussiortoqannginnissaa kissaatigaat. Amerikamiulli Pituffimmi sakkutooqarfeqareerput, nunarsuarmilu pissutsit maannakkutut itsillugit arlaannik illersuisoqarnissaanut politikkikkut tatisisoqarsimalluni. Ruslani saassussineranut illersuisoqarsinnaavoq akerliusoqarluniluunniit, tamanna aamma nunanut allanut sunniuteqaarsinnaavoq. Kalaallilli Nunaannit allatigut isumaqataanani oqaaseqartoqareerpoq.
- Naalakkersuisut Siulittaasuata Múte B. Egedep Namminersorlutik Oqaratussat suliffeqarfiutaasa Ruslandimik niueqateqarnermik unitsitsigallarnissaannik kaammattorsimavai, aamma Issittumi Siunnersuioqatigiinni Ruslandimit maanna siulittaasuuffigineqartuni suleqatigiinnerup unitsikkallarneqarnissaa Kalaallit Nunaannit tapersorneqarpoq. Killilersuutigineaqarallartulli sakkussiornermit allaanerulluinnarput. Silarsuarli qaammatip ataatsip matuma siornatigulli ikkunnaarsimavoq, Christian Schultz-Lorentzen oqarpoq.