Oqallisissiaq: Royal Greenland siunissami
Siumut isumaqarpoq suliffeqarfiit suulluunniit namminersortunit ingerlanneqarsinnaasut namminersortunit ingerlanneqartariaqartut.
- Siumumi tunngaviusumik isumagaarput suliffeqarfiit suulluunniit namminersortunit ingerlanneqarsinnaasut namminersortunit ingerlanneqartariaqartut. Suliffeqarfiit ingerlanneri namminersortunit isumagineqasapput, politikerit suliffeqarfinnut akuliunnatik sinaakkutissanik ilusilersuissapput, Inatsisartunut ilaasortaq Karl Lyberth tusagassiivinnut allappoq.
Nangilluni allappoq Royal Greenland namminersortunit pigineqalerpat nunatsinnut, taamatullu inuiaqatigiinnut pitsaanerpaajussasoq.
- Royal Greenland nunatsinni suliffeqarfiit pingaarnersaanut inissisimanera pissutigalugu paasilluarsinnaavarput inuit ilaasa, aammalu partiit arlaanniit nangaasoqarpat, imaluunniit aalajangiinissamut qunusoqarpat.
Royal Greenland pisortanit pigineqaruni imaluunniit namminersortunit pigineqaruni assigiimmik sulisunik pisariaqartitsiuassaaq. Royal Greenland namminersortunit pigineqalerpat isumaqanngilaq nunatsinni ingerlatai aalisakkeriviit ”akilersinnaanngitsut” matuneqassasut. Aalisakkeriviit taakkua ingerlaannarnissaat politikkikkut piumasarineqarpat ingerlaannarnissaat qulakkeerneqarsinnaavoq aqqutissat assigiinngitsut atorlugit, soorlu kiffartuussinissamik isumaqatigiissutit maannakkut atuutereersut atorlugit.
Aamma kina oqarpa aalisakkeriviit ”akilersinnaanngitsut” tamarmik RG-mik ingerlanneqassasut? Imaassinnaannginnerluni ingerlatserusuttut allat saqqummersut aalisakkeriviit pineqartut suli pitsaanerusumik ingerlalerneranik kinguneqartumik?
Royal Greenland namminersortunit ingerlanneqalerneratigut nunatsinni suliffippassuarnik annaasaqarnissamik oqalunneq tunngavissaqanngilaq, politikkikkullu piumasaqaateqarnikkut sakkussaasinnaasunik takunnissinnaannginnermik aallaaveqarluni.
Nunani assigiinngitsuni oqaluttuarisaanerup takutippaa suliffeqarfik sunaluunniit pitsaasumik ineriartorluni patajaatsumik ingerlassappat inuit qinigaannit, amerlasuutigut niuernermik ingerlatsinermik annerusumik minnerusumilluunniit ilinniarsimanngitsunik misilittagaqanngitsunilluunniit, akuliuffigineqarnani ingerlanneqaruni.
Nunatsinni ukiuni kingullerni pisimasut qiviarutsigit pisut assigiinngitsut uppernarsiseqqippaat suliffeqarfiit politikerinit akuliuffigineqartarneri peqqinnanngitsuusoq innuttaasunullu akisoorujussuusinnaasoq.
Royal Greenland ajutoorluinnalernermat juni 2009-mi nunatta karsianit katillugit 500 mio. kr.-nik aningaasalerneqarpoq. Aningaasarpassuit nunatsinni allarpassuarnut atorneqarsinnaagaluartut suliffeqarfissuarmut ajutuulersumut annanniutitut atorneqarput.
Royal Greenland nunani allani arlalinnik suliffeqarfissuarnik ingerlataqarpoq. Danmarkimi ingerlappai Glyngøerimi suliffissuaq, Aalborgimilu raajanik poortuivik. Tysklandimi Wilhelmshavenimi suliffissuaq, Polenimi Koszalinimi suliffissuaq kiisalu Canadami Matane-mi suliffissuaq.
Taakkunani suliffissuarni katillugit 1100 sinnerlugit sulisoqartuni nioqqutissiornerni annerusumik nunatsinni pisuussutivut aallaviupput. Allatut oqaatigalugu Royal Greenland-ip nunatta pisuussutai aallaavigalugit nunani allani sulisitai nunatsinni sulisinneqartunit amerlanerupput!
Royal Greenland nunatta pigimmagu suliffeqarfissuit nunani allani ingerlanneqartut ajutuulerpata nunatta karsia pisussanngoqqeriaannaavoq aningaasaliisariaqarnermik, soorlu 2009-mi taamatut pisoqarsimasoq.
Isumaqarpunga pissusissamisuunngilluinnartoq nunani allani millionerpassuarnik inulinni suliffissaqartitsinermut nunatta karsia aningaasaliisuusassappat qularnaveeqqusiisuulluniluunniit.
Aamma assorujussuaq eqqarsarnartoqarpoq nunatsinni pisuussutivut imarmiut nunani allani suliffissaqartitsiniutitut atorneqartuarneri. Tyskland, Polen, Danmark, Canada.
Siumumi isumaqarpugut nunatta pisuussutai nunatsinni innuttaasunut ullumikkornit annertunerujussuarmik iluaqutaanerusariaqartut, pingaartumik suliffissaqartitsineq eqqarsaatigalugu.
Aalisakkat suugaluarpataluunniit allamik sunngivillugit qeritipallariarlugit pooriarlugit nunatsinniit anninneqartarneri taamaatinneqartariaqarpoq. Politikkikkut piumasaalertariaqarpoq imartatta pisuussutai nunatsinni suliffissaqartitsinermut iluaqutaanerunissaat. Aalisakkat qeritiinnariarlugit nunatsinniit anninneqartartut akileraaruserneqartariaqarput, nunatta aningaasaqarneranut iluaqutaanerunissaat qulakkeerniarlugu. Soorlu raajat akileraaruserneqartartut.
Ilumoorsinnaanngilaq imartatta pisuussuta nunani allani suliffissaqartitsinermut atorneqarpata, nunatsinnilu suliffissaaleqisoqartoq – tamanna iluarsisariaqarpoq!
Aamma ilumoorsinnaanngilaq nunani allani suliffiit ingerlaannarnissaat qulakkeerniarlugu nunatta karsia millionerpassuarnik aningaasaliisarpat – tamanna iluarsisariaqarpoq!, Karl Lyberth allappoq.