Oqaluttuarisaanermi Danmarkimi inunngorsimasut ikittuinnaapput: Nielsen aamma Jensen angerlarput
Nunatsinni danskit Danmarkimi inunngorsimasut qassiuppammita? Aap, qassiusoraagit? 15.000, 10.000, 5.000? Tupassaatit akissutaa paasigukku. – Kisianni qaffasissumik ilinniagallit suli atorfissaqartinneqarput, immikkut ilisimasalik oqarpoq.
Qanga danskit avannamukartut amerlaqaat. Taamanikkut Kalaallit Nunaat Klondike-tupajaaq tikisitanit isigineqarpoq. Periarfissat nunaat. Amerlanerit Jyllandimeersuupput, namminnerlu immikkut Danmarkip qimannissaanut pissuteqartarput. Ilaat suliffissaaleqilersimapput, allat pissanganartumik misigisaqarusupput imaluunniit immaqa neriullutik ikinnerusunik akileraartalernissaminnut, aviisi AG allappoq.
Soorunami aammattaaq ilaqarput nunaminnik inunngorfimmik manissuinnaasumik ligusterinik (orpikkanik) ungalullit, tamangajannut malittarisassartalik qatsussillutik Kalaallit Nunaata pinngortitarsuanut taarsiusserusuttut, inunnut inussiarnersunut alutornartunullu kajungertut.
Danskit suliartortut amerlanerupput, taakkua innuttaasut tallimararterutingajaat amerlassuseqarput. 1977-imi Danmarkimi inunngorsimasut 7.500-t sinnerpaat. Amerlanerit sulisartuupput, ilinniartitsisut, inuussutissarsiornermik ingerlataqarlutik eqeersimaartuusut aamma angutit allaffinni atorfillit, allaffissornermi sukkasuumik annertusiartuinnartumi atorfillit.
5 procentit
Kisianni namminersornerullutik oqartussat nalaanni 70-ikkut naalerneranni qallunaat Danmarkimi inunngorsimasut aqqut ataasiinnavik atulerpaat: Amerlassusiat ikiliartorpoq.
Kalaallit Nunaata Naatsorsueqqissaartarfiata kvartalimut kisitsisaataasa kingulliit takutippaat
maannakkut inuit 4.145-t Danmarkimi inunngorsimasut Kalaallit Nunaanni najugaqartuusut.
Tamatuma assigaa innuttaasut tamarmiusut 7 procentiat, juulip aallaqqaataani 2022-mi 56.661-iusut.
- Qallunaat Danmarkimi inunngorsimasut amerlassusiat Danskit Danmarkimi inunngorsimasut aatsaat taamak ikitsigaat innuttaasut amerlassusiat maannakkutut naatsorsorneqartalerneranit, Kalaallit Nunaata Naatsorsueqqittarfianut sianernerup uppernarsarpaa.
Allaaserineqartoq aviisimi AG-mi tamakkiisumik atuaruk. Aviisi uani pisiarineqarsinnaavoq: