Oqartussanit Urani Naamip isornartorsiuinera akerlilerneqartoq
Kisitsisinik uukapaatitsineq. Piviusorsiunngitsoq ilumuunngitsorlu. Avatangiisinikillersuiniaqatigiiffik Urani Naamik Greenland Mineralsimut aamma Greenland Mineralsimiksuliamut atatillugu Namminersorlutik Oqartussat immikkut ilisimasalittaannut sakkortuumikuparuaavoq. Isornartorsiuineq oqartussanit akerlilerneqarpoq.
Avatangiisinut illersuiniaqatigiiffiup Urani Naamip allakkiami aqqaneq-marlunnik
qupperneqartumi Greenland Mineralsip teknikkikkut tunuliaqutaasunik nalunaarusiaa ERM-imit (Environmental Resources Management) suliarineqarsimasoq aamma Namminersorlutik Oqartussat immikkut ilisimasalittaasa Kuannersuarni suliniummik isumaginnissimanerat isornartorsiorpai.
Aviisi Sermitsiaq allappoq.
Allakkiami, siulittaasumit Jan Rehtmar-Petersenimit atsiorneqarsimasumi, ilaatigut
allassimasoqarpoq, siunnersortit ERM pujoralannik mingutsitsineq annikillisinniarlugu kisitsisinik peqquserlullutik uukapaatitsisimasut. Tamatumani pineqartut tassaapput piiaaffimmi ammaannartumi ukiuunerani ingerlatat, aqquserngup umiarsualivimmit
aatsitassarsiorfeqarfimmut takissusia, piiaaffimmit ammasumit sequtseriveqarfimmut
aqquserngup takissusia kiisalu aqqusinermik aserfallatsaaliineq. Ataatsimut isigalugu Urani Naamik nunap assinganik misissuataarineq, aqqusinikkut assartuinissamut tunngasut aqqusinermillu aserfallatsaaliuineq eqqarsaatigalugit isumaqarpoq, pujoralammik mingutsitsineq teknikkikkut tunuliaquttanik nalunaarusiami taaneqartunit 2 ½-eriaammik annertunerussasoq.
”Itersaliarsuarmi pujoralatsitsinerit tamarmik aalanngaat 70-74 procentimik ilanngarneqarput. Qerinnarnera qerinnannginneralu apeqqutaatinnagu. Greenland Mineralsip ullut qerinnartut qerinnanngitsullu immikkoortissinnaallugit takutippaa, aqqusinerni pujoralatsitsinissat naatsorsoramikkit. Unneqqaserluttuliuut taanna itersaliarsuarmi pujoralatsitsinermik 54-55 procentimik appaavoq. Aqqusineq sissiugarsuarmiit aatsitassalerivimmut uuttortaqqissaaraanni ammukajaat qummukajaallu naatsorsuutigalugit aqqusernup takissuseraa 11,5 kilometer”, allakkiami ilaatigut allassimasoqarpoq.
Tusarniaanerit ilisimasakinnermik malunnaateqartut
Urani Naamik naapertorlugu tusarniaasoqarnerani pujoralammik mingutsitsinerit pillugit
oqaloqatigiinnerit ilisimasakinnermik paasissutissanillu piviusunik amigaateqarnermik
malunnaatilerujussuusimapput:
”Greenland Mineralsip Kuannersuarni suliniutaani ersarissivoq, DCE ilatsiinnartutut inissisimasoq.
Ilanngutassiaq tamaat aviisimi Sermitsiami sapaatip-akunnerani matumani saqqummersumi atuaruk, ugguuna iserfigisinnaavat.