Parisimi isumaqatigiissut: Qularnerit nalornissutillu tamarmik peerneqarput

Sivisuumik suliarineqarpoq, piffissallu ingerlanerani illuatungeriit imminnut uuttortartarput naapiffeqarsinnaassanerlutik attanneqarsinnaasumik. Maannali partiit Inuit Ataqatigiit aamma Siumut ataatsimoorlutik allorissaaqatigiissinnaanngorput suliaq qajannartulik - Parisimi isumaqatigiissut pillugu.

IA aamma Siumut naalakkersuisooqatigiilermata Parisimi isumaqatigiissummut ilannguttoqassanersoq apeqqut politikkikkut oqallinnernik annertuunik malitseqarpoq. Maannali Inatsisartut eqqissisimatitsinermut avatangiisinullu ataatsimiititaliaat isumaliutissiissummigut ersersitsivoq apeqqusersuutaasinnaasut isumaqatigiinngissutaasinnaasullu tassunga tunngasut maanna qaangiuttut. Inatsisartullu ilaasortanngorniarnissaq akuerissappassuk Naalakkersuisut piareersimapput suliap naammassillugu suliarineqarnissaanut.

Leiff Josefsen

Jensine Berthelsen

marlunngo 14. nov 2023 05:43

Annonse

Inatsisartut Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu ataatsimiititaliaani amerlanerussuteqartut, Siumut aamma Inuit Ataqatigiit tunuliaqutaralugit ilaasortaasut, aalajangerput Kalaallit Nunaata nunamut nangaassuteqarnera atorunnaarsinneqassasoq aammalu Naalagaaffiit Peqatigiit Silap pissusia pillugu nunani tamalaani isumaqatigiissutaannut, UNFCCC-imut, nalunaarutigineqassasoq, danskit naalakkersuisuinut nalunaarutigineqassasoq Naalakkersuisut siunnersuutaat allanngortinneqassasoq inassutigalugu.

Ataatsimiititaliarmi siunnersuuteqarpoq, Kalaallit Nunarput nammineerluni Kalaallit Nunaata Parisimi isumaqatigiissummut ilanngunnissamik siunertaqarnerata Naalagaaffiit Peqatigiit Silap pissusia pillugu nunani tamalaani isumaqatigiissutaannut, United Nations Framework Convention on Climate Changeimut (UNFCCC) nalunaarutigineqarnissaanut Naalakkersuisut peqquneqarnissaannik Inatsisartut aalajangiissasut, taamaalillunilu naalakkersuisooqatigiit suleqatigiinneranni apeqqut erfattoq qaangiuttutut oqaatigineqarsinnaanngorpoq.

Ataatsimiititaliammi allannguutissatut siunnersuuteqarneratigut, naalakkersuisut anguniagaat qaangerlugu ilaasortanngornissaq siunniunneqarpoq.

Parisimi isumaqatigiissut pillugu paasissutissat

Parisimi isumaqatigiissut atuutilersinneqarpoq 4. november 2016. Maannalu isumaqatigiissutip taassuma nalilersorlugulu nutarterneqarnissaa siunertaralugu Naalagaaffiit peqatigiiffiata 28-ssaanik (COP28) silap pissusaa pillugu ataatsimiittussanngorpoq, taanna pissaaq Dubaimi ulluni 30. novemberimiit 12. december ilanngullugu.

EU naapertorlugu Parisimi isumaqatigiissummi anguniakkat pingaarutillit tallimat ukuupput:

Siunissamut ungasinnerusumut isiginnilluni anguniagaq – Nunat tamalaat naalakkersuisui isumaqatigiipput nunarsuup kissakkiartornerata 2 °C ataallugu suliffissuaqarnikkut sunniutaasut (suliffissuaqarnikkut CO2-mik aniatitat annikillisarneqaqqullugit) killiffiat sioqqullugu inissisimatinniarnissaa anguniarneqassasoq taamatullu ilungersorluni anguniarneqassasoq silap kissakkiartornerata 1,5 °C-mut killilersimaarniarneqassasoq.

Tapertaanissaq – Parisimi isumaqatigiissut sioqqullugu atsiorneqarneratalu nalaani nunat ataasiakkaat namminneerlutik silap allanngoriartornera pillugu pilersaarutigisaminnik saqqummiussuipput (taaneqartartoq NDC – nunat ataasiakkaat anguniakkamut tapiissutaat) anguniarlugu mingutsitsinikinnerulernissaq.

Angusaqarluarusussuseq – Nunat isumaqatigiittut naalakkersuisui isumaqatigiipput ukiut tallimakkaarlugit mingutsitsinikinnerulernissaq pillugu periusissiaminnik saqqummiussisassasut, taakkulu periusissiat piffissap ingerlanerani annertusiartuaartinneqassasut.

Ammasumik ingerlatsineq – Nunat isumaqatigiissummi ilaasut isumaqatigiipput anguniakkat sulissutigineqarneri pillugit ammasumik imminnut tamanut ammasumik ilisimatitseqatigiittassallutik nakkutiginneqatigiissallutillu.

Ersoqatigiinneq – Nunat EU-p ilaasortarisai aammalu isumaqatigiissummut peqataasut nunallu allat anguniakkamut ineriartortitseqataasut nangittumik silap allanngoriartornera pillugu aningaasaliisassapput, pingaartumik nunat ineriartortutut inissisimasut mingutsitsinikinnerulernissamik CO2-millu aniatitsinikinnerulernissaannik ikiorneqarsinnaaqqullugit aammalu silap allanngornerata kingunerisaanik akiuussinnaassutsimikkut nukittorsarneqarsinnaaqqullugit.

Tassami ataatsimiititaliaq sukumiisumik suliaqareerluni isumaliutissiissut aqqutigalugu nalunaarpoq danskit naalakkersuisui nalunaarfigeqqaarnagit isumaqatigiissummut nunarput ilanngussinnaasoq, Danmark aqqutigeqqaarnagu Naalagaaffiit Peqatigiiffiat nalunaarfigalugu.

Kalaallit Nunaat piareerpoq

Apeqqutaatinnagu Kalaallit Nunarput qanoq ilisamik isumaqatigiissummut ilanngukkumaarnersoq, maannakkut killiffimmi ersarissivoq nunarput Parisimi isumaqatigiissummut ilanngukkusuttoq. Matumanilu maluginiarnartut annersaat tassaavoq partii Siumut assut nangaanartoqartitsinikuummat aammalu sunniutaasussat pillugit sukumiisumik paasissaqaqqaarnissaq angutserlugu malartaasertutut inissisimanikuummat, maannalu partii piareermat Parisimi isumaqatigiissummut nunarput ilanngutsissallugu pissutissaqarluartoq.

Inuit Ataqatigiit aammalu Naalakkersuisut siulittaasuat, Múte Bourup Egede aammalu Siumup siulittaasua, Erik Jensen qilanaarput ullumi marlunngornermi siunnersuutip inaarutaasumik suliarineqarnissaanut Inatsisartunillu taasussutigineqarnissaanut nunarput Parisimi isumaqatigiissummut ilanngutissanersoq ilanngutissannginnersorluunniit pillugu taasissutigineqarnissaanut.

Erik: Ujaqqat tamarmik muminneqarput

Inatsisartut siunnersuummik suliaqarlutik ingerlatsisuunerat ataqqillugu partiit siuttui taakku marluullutik oqaasissaminnik oqimaalutaalluarput, taamaattorli nuannaarnerat sivitsortumillu aaqqinniakkamik naammassinninnissaq qallimmat naammagisimaarinninnerat maluginiarnarpoq:

- Suliaq oqallisigineqalermalli aammalu tigussaasumik suliarineqalermalli aqqutaa tamaat piumasaqarnikuuvugut kingunissaasinnaasut pillugit sukumiisumik misissueqqissaartoqassasoq, taamatut piumasaqarnitsinni qitiuvoq nunatsinni innuttaasut suliffeqarfiillu isumaqatigiissummit pitsaanngitsumik kalluarneqannginnissaannik qulakkeerinninniarneq aammalu aalangernerup kingunerisaanik inuiattut kingunerlutsitsinnginnissarput, Erik Jensen (S) oqarpoq nangillunilu:

Ataatsimiititaliap suliani naammasseqqammerpaa, takusinnaavarpullu ataatsimiititaliaq sukumiisorujussuarmik suliaqarsimasoq. Uangalu maanna naqissuserlugu oqaatigisinnaavara, suliaq pillugu nangaassutaasinnaasut tamarmik qulaarneqarnerisigut inaarutaasumik aalajangertoqarnissaa maanna kiserngoruttoq, tassalu Kalaallit Nunatta Parisimi isumaqatigiissummut ilanngutsinneqarnissaanik sulissutiginninneq maanna piareerfigigatsigu, Erik Jensen (S) oqarpoq.

Múte: Ataatsimiititaliap suliaa sukumiisoq peqqissaarussarlu

- Inatsisartut tassaapput suliamik ingerlatsisut naammassinnittussallu, tamaannalu ataqqilluinnarpara, taamaattorli nuannaarlunga paasivara, maanna anguniagarput angusinnaanngungajaleripput. Suliaq sivisuumik ingerlanneqarnikuuvoq, nalunngilara aamma ataatsimiititaliap suliarinnittup peqqissaarussamik sukumiisumillu suliaqarnissaminik pingaartitsilluni aappassaaneerinninnissaq ukiaq mannamut kinguartinneqassasoq noqqaassutiginikuugaa, maannalu ataatsimiititaliap sukumiisumik peqqissaarluinnartumillu suliamik ingerlatsisimanera isumaliutissiissutaani atuarneqarsinnaavoq, taamaammat aap, anguniakkamut alloriarpugut qanilleqqilluta, Múte Bourup Egede (IA) oqarpoq nangillunilu:

- Maanna Inatsisartut inaarutaasumik aalajangernissaat kiserngoruppoq. Inatsisartut aalajangerpata nunarput isumaqatigiissummut ilanngussasoq sulissutigineqassasoq, taava naalakkersuisut susassaqartut minnerunngitsumillu naalakkersuisut tamarmik isumaginnissapput ileqqussat malillugit piareersassapput, tamatumalu kingorna nalunaarluni pisortatigoortumik saaffiginnittoqassaaq.

Naalagaaffiit Peqatigiiffiat novemberip naalernerani decemberillu aallartilaarnerani COP28 ingerlanneqarnissaa sioqqullugu nalunaarnissaq angumerineqarsinnaanersoq apeqqutigigatsigu, Bourup Egede akivoq, Inatsisartut naammassillugu suliarinngisaat pillugu Naalakkersuisut aalajangereerlutik arlaatigut oqariartuuteqassanngitsut, taamaammallu erseqqissaaginnarpoq Inatsisartut aalajangissappata Parisimut isumaqatigiissummut ilannguttoqassasoq, taava Naalakkersuisut suliaq aallartissagaat.