Pingaarnerutitaq: Arferit naalagaaffik avissartuutsippaat
Qallunaat naalakkersuisui Arferit pillugit Siarsuarmi Ataatsimiititaliarsuup qaammatip uumap naalernerani Santiagomi Chilemiittumi ataatsimiinnissaani arfernut politikip allanngortinnissaanut tatineqarput. Tamatumunngalu Socialdemokratit isummaminnik allanngortitsilluinnarsimanerat pissutaavoq.
Manna tikillugu qalunaat naalakkersuisuisa – socialdemokratiusut borgerligiusullu – kalaallit savalimmiorliullu soqutigisaatarfanniarnikkut ilersortarsimavaat.
Danmarkimilu innuttaasut arfernik eqqissimatitserusukkaluaraangataluunniit naalakkersuisuusarsimasut assigiinngitsut ikinnerussuteqartunik Atlantikup avannaaniittunik illersuisarsimapput.
Taamaalioqqissinnaajunnaarsimappulli. Massakkut politiki allanngortinneqarpoq, Danmarkillu nammineerluni nunat EU-mi ilaasortaasut allat qanillattulerpai. Aammalu Savalimmiut Kalaallit Nunaallu naalagaaffeqatigiiffimmiikkallartillugit, peqataasariaqartussaavugut.
Tassani pineqarpoq Atlantikup kujasissuani arfernik eqqissisimatitsiviliornissaq, taannali ilisimatuunit tunngavilersorneqarsimanngilaq.
Nunallu sineriallit tapersersuimmata aamma socialdemokratit tapersersuipput.
Nunat arferit eqqissimatinneqarnissaannik illersuisut siunissami Atlantikup avannaanissaaq eqqissisimatitsiumallersinnaanerat ersissutigalugu Kalaallit Nunaat akerliuvoq.
Ilisimatuutigut tunngavilersuisoqarpat aatsaat Kalaallit Nunaat Atlantikup kujataani eqqissimatitsinissamik illersuiumavoq. Tassa tamatumap arferit nungukkiartunnginnissaannut pingaruteqarnera ilisimatuutigut uppernarsarneqarsinnaappat aatsaat. Tamanna kulturikkut aporaanneruvoq, paasinnittaatsillu oqallisigineqarput. Kalaallit isumaqarput, arfanniartarnermut ataatsimiititaliarsup nungusaataanngitsumik arfanniartoqattarnissaa suliassarigaa. Arfernillu eqqissisimatitsinissaq suliassarinagu. Arfanniartarneq pillugu ataatsimiititaliarsuarmi ilaasortat affaasa missingi arferir eqqissisitaalluinarnissaannik illersuisuupput, taakkuluuku Atlantikup avannaani eqqissisimatitsiviliorumallersinnaanerat Kalaallit Nunaata ersissutigigaa, tassami ilisimatuunit tunngavilersorneqanngitsumik Atlantikup kujataani eqqissisimatitsiviuliulersaalereermata.
Apeqqutaavoq Atlantikup kujataani arfernik eqqissimatitsiviliassaq Atlantikup avannaani arfanniartarnermut sunniuteqarumaarnersoq. Taannalu nunanit sinerialinnit, eqqissimatitsikkut attugaasussanit akuerineqarsimagallarpoq. Taamaattumik immaqa namminersornerullutik oqartussat tassunga tunngatillugu sukataarpallaanngippata tamanna silatusaarnerussaaq.
Tikaagulliit 200-it, tikaagulliusaat 19-it arfiviillu marluk siorna nunatsinnut pisassanngortinneqarsimasut ukiormannattaaq akuersissutigeqqinneqarnissaat namminersornerullutik oqartussat qularnaarniartussaavaat – immaqalumi aamma tunnullit qulit, suli pineqarsimanngitsut, immaqalu pineqanngisaannartussat. Uagut kulturitta nunallu inoqqaavisut arfanniarsinnaatitaasarnitta Kalaallit Nunaata ilisarnaataasa ilaattut inissisimalersimanerata paasilluarneqarnissaat kissaatigisimagutsigit immaqa aamma allat kulturiinik paasinninnissaq silatusaarnerussaaq.
Nunat sineriallit arfanniarfiusartullu arfernik eqqissisimatitsivissamik aalajangiisuunissaat namminersornerullutik oqartussat piumasarissappassuk imaassinnaavoq Atlantikup kujataani eqqissisimatitsviliortoqarsinnaanera pakkarsimaarsinnaassanngikkaa. Nunat Atlantikup avannaanut sinerillit nungusaataanngitsumik piniartarnertik aalajangiusimasariaqarpaat.
Nunat allat soqutigisaat paasisinnaagaanni nammineq soqutigisat paasineqarnissaat angujuminarnerussaaq. Nallukattanik avalagaallaqqikkaanni nunap inoqqaavisut nungusaataanngitsumik arfanniartarnerup paasitinnissaa ajornannginnerussaaq – immaqalu allaat tunnulittassinneqarsinnaalluni. Taamaalilunilu Kalaallit Nunaata soqutigisani pitsaasumik isumagissavai pisassanilu amerlisissallugit.
Apeqqummi tassani lars-Emil Johansen isummanik naapeqatigiissitsiniaasoq tapersersorparput.
Silarsuarmi arfernik eqqissisimatitserusuttut amerliartuinnarput. Piviusoq tamanna uagut allanngortissinnaanngilarput. Siunissarlu taanna paasilluartaiaqarparput. Nunap inoqqaavisut arfanniartarnitta attatiinnarnissaa ajornarsiartuinnartussaavoq. Taamaattmik arferup neqitortarnitsinnik kulturitsinnillu paasinnittunik ikinnguteqarnissarput pingaartuuvoq, aammali allat isumaat paasisinnaasariaqapagut.
Aalajangiussisimaniaannarluta Atlantikup kujasissuani arfernik eqqissisimatitsiviliornissaq assortussanngilarput. Tamannami politkikkut makunniunnerussammat ajorsarluta iluanaarniutigalugu arfanniartartut akornannut mattussaaratarsinnaavugut. Taamaalippallu nunap inoqqaaisut arfanniartarnerput paasineqarumajunnaassaaq.
Iluaquseqatigiinnissaq anguniartariaqarprput, nunat eqqissisimatitsiniartut pissarsisillugit uagullu nammineq nunap inoqqaavisut pissarsilluta.
Taamaaliorneq arfanniarnermut politikiussaaq pitsaasoq!