Pingaarnerutitaq: Misigissutsit silatusaarnerlu
Qanittukkut naalakkersuisut siulittaasuat Hans Enoksen Qanoruumi piffissangaatsiarsuaq atorlugu kalaalinngorsaanermut pilersaarunni saqqummiuppaa.Aalajaatsumik pissusilersorluni isorinninnerillu suut tamaasa pakkersimaarnissaannut piareersimalluni Enoksenip erseqqissarpaa pilersaarummut akerliusoqarpat tamanna naalakkersuisut ajornartorsiutiginngikkaat - pingaartumik isorinnittut tassaappata qallunaat ikinnerussuteqartut.
Taamatut pingaakujutsigisumik isiginninneq qaqutigoortuuvoq. Naalakkersuisut siulittaasuata pilersaarumminik tunngavilersuinermini ilumoortoq uniungajaannanngilaa; tamanna peqatigalugu minnerunngitsumik nunaqqatini, arlaannik pissuteqarlutik kalaallisut oqalussinnaanngitsut, nikassarpai. Inuit tamakkua inuiaat allat assigalugit allaffeqarfissuarmi qullersatut atorfeqarsinnaanngillat kalaallisut oqalussinnaanngikkunik.
Hans Enoksen aalajangiissappat isiginninneq tamanna nunatsinni inuiaqatigiinni tamani atorneqassaaq - naalungiarsunniit utoqqarsuarnut, qitiusumik allaffeqarfissuarmiit pisortat allaffiinut mikinerpaanut, aammalu ingerlatsivinni pisortanit pigineqartuni tuluttut taaguutilinni soorlu Tele-Post Greenlandimi, Air Greenlandimi, Royal Arctic Linemi aammalu Royal Greenlandimi, tamakkunani suliffeqarfissuarmi oqaatsit tuluttuujullutik. Allaat ingerlatsiviit namminersortunit pigineqartut sunniuteqarfiginiarsarai.
Isumaqartoqarunanngilaq kalaallit oqaasii Kalaallit Nunaanni sallersaatinneqassanngitsut. Soorunami kalaallit oqaasii illersorneqassapput, silatusaarneruali oqaaseqarfiusoq mikisoq inunnit 50.000-it missaannik atorneqartoq oqaatsitigut imminut mattunnissaa? Silatusaarnerussanngila siulittuilluni siumut isiginiaraanni nalilerlugulu oqaasit suut kinguaariit aggersut atorfissaqartissaneraat?
Hans Enoksen kalaalinngorsaagaluarpalluunniit kalaallit inuusuttut ilinniagaqarniassagunik suli ukiorpassuarni qallunaat oqaasiinik oqalussinnaasariaqarput. Tamanna Enoksenimut assigisaanullu immaqa annernaraluarpoq, pissusiviusulli taamaapput. Kisiannili taamatulli pingaaruteqartigaaq inuusuttut tuluit oqaasiinik ilinniarnissaat.
Kalaallit selskabiini angisuuni arlalinni qangarsuarli tuluit oqaasii tunngavissaasimapput suleqatigisanut, pilersuisunut, atuisartunut nunanilu allani oqartussaasunut pitsaasumik attaveqaqatigiittarnissamut. Internetti - ullutsinni nunarsuarmi tamarmi attaveqaqatigeeriaatsit atugaanersaat - nutaarluinnarmik annertussuseqalissaaq atuisartut aamma tuluit oqaasii sapinngippatigit. Universiteteqarfissarsuarmilu anguniagaq tassaappat nunanit tamalaaneersunik orniginartinneqassasoq ersarilluinnartariaqarpoq ilisimatusarnerit oqaloqatigiinnerillu tuluttut ingerlanneqartassasut. Universitetimi oqaatsit atuartitsissutit tassaassapput kalaallit, qallunaat tuluillu oqaasii. Ilinniutit amerlaqisut qallunaatut pigineqanngillat, taamaallaalli tuluttut allatuulluunniit oqaatsit pingaarnerit atorlugit pigineqarlutik.
ALCOA-p pilersaarutini pimooruppagu nunatsinnilu aluminiumik aatsitsiviliorluni, pisariaqarpoq kalaallit pisortassat tuluttut oqalussinnaanissaat.
Uuliaqalissagaluarpat nunanilu tamalaani ingerlatsivissuarnik qallorneqarluni, taava pisariaqarpoq tuluttut oqalussinnaanissarput, sunniuteqarusukkutta aammalu kalaallit selskabini tamakkunani qullersatut atorfeqarsinnaassappata.
Silap pissusianik ajornartorsiutit qanoq isilluni aaqqinneqarnissaannik nunarsuaq tamakkerlugu oqallinnermi peqataarusukkutta pisariaqarpoq tuluttut oqalussinnaanissarput.
Allarpassuarnillu taakkartuisinnaavugut.
Tamanna eqqarsaatigalugu pakatsinartorujussuuvoq Hans Enoksenip maanna kalaalinngorsaanermut pilersaarunni saqqumiummagu. Taarsiullugu kalaallit nunani tamalaani peqataalernissaannut pilersaarusiorsimasariaqaraluarpoq. Pilersaarummik takutitsisinnaasumik Kalaallit Nunaat namminersulivikkiartortoq, taavalu nunani tamalaani inuiaqatigiinni ammasumik pimoorullugulu peqataalernissamut piareersarluni.
Ajornartorsiutaasorli tassaavoq pilersaarut taamaattoq Hans Enoksenip qinersisartuisa iluarinaviarunanngimmassuk. Tamatumani misigissutsinik sunniiniarneq silatusaarnermit pingaaruteqarneruvoq, Hans Enoksenilu politikkikkut ingerlatsinermini pingaarutilimmut killissimavoq. Qularnanngitsumik partiimini, Siumumi, siulittaasutut qinigaaqqinniassaaq. Tamanna pissaaq qaammatialunnguit qaangiuppata partiimi ilaasortat tamarmik taasitinneqarnerisigut. Immaqaanga Enoksenip siunertarivikkaa kalaalinngorsaanermut pilersaarummigut silatusaarluni Siumup iluani qineqqusaarneq aallartissimagaa.
Partiimi tassani ileqquuvoq misigissutsinik sunniiniartarneq. Silatusaarneq tunulliunneqartarpoq.