Pingaarnerutitaq: Oqaluttuarisaanerup eqqaaviani
Aalisartut 2010-mi nutaamik pisassinneqarunik pisassiissutillu piffissaq sioqqullugu nungunneqarpata naalakkersuisunit naakkigineqarnissartik naatsorsuutigissanngilaat.
Saniatigut pisassiisoqarnavianngilaq; 2010-miit pisartoq tamanna oqaluttuaannanngussaaq.
Taamatut ullumikkut aviisimi saqqummersumi aalajangersaavoq aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu naalakkersuisoq Ane Hansen, Inuit Ataqatigiit. Qaleralinnik 1.000 tonsinik saniatigut pisassiineq, Avannaani aalisartunut tunniunneqartunik piumasaralugu aalisarnermut atortutik annaasimasatik immap naqqanit qaqissagaat, immikkut illuinnartuuvoq, Ane Hansen erseqqissaavoq.
Taamaasilluni Ane Hansenip naalakkersuisooqatigiillu qiterliit/saamerliit allanngortitassaanngitsumik aalajangersarpaat aalisarnermut politikkimik nutaamik ingerlatsisoqalersoq.
Biologit siunnersuinerat sumiginnarneqartarunnaassaaq, aammalu inunnut ingerlatsivinnullu aalajangersimasunut, politikerinut akisussaasunut qanittumiittunut, immikkut iluanaarnartumik aaqqissuussinerit atorunnaarneqassapput. Ikinngutinik kiffartuussinerup nalaa qaangiuppoq, Ane Hansen nalunaarpoq.
Tamanna pillugu qujanaq. Piffissanngorpoq politikerit – aalisartullu – paasissagaat nungusaataanngitsumik aalisarneq aalisarnermut akilersinnaasumut aningaasarsiutaasumullu tunngavissaasoq.
Tassa piffissaq ungasinnerulaartoq kinguaariillu tulliuttut eqqarsaatigalugit. Piffissanngorpoq nungusaataanngitsumik oqalunneq nalliuttorsiorluni oqalugiarnerni politikkikkullu oqalunnermi oqarluartaataaginnassanngitsoq. Piffissanngorpoq tamatta paasissagipput erloqinarnerujussuaq pineqartoq.
Aalisarnermut inatsit nutarterneqarpat pingaaruteqarpoq nungusaataanngitsumik periutsip ataqatigiissuunissaa. Tamanna pissutsit arlallit pissutigalugit pingaaruteqarpoq – assersuutigalugu siunissami aalisarnermi nungusaataanngitsumik aalisarneq tunngavissaavoq pisat avammut tuniniaavinni tunineqarsinnaanerannut.
Europami nunat arlallit pisiniarfiutileqatigiiffissuillu MSC-mik (The Marine Stewardship Council) nalunaaqutsersuineq eqqutereerpaat, taanna pisisartunut qulakkeerutaalluni aalisakkat nungusaataanngitsumik pisarineqarsimasut.
Nalunaaqutsersuinermik tamatuminnga atuilersut ilagaat tuluit nunaanni pisiniarfiutileqatigiiffissuaq Marks & Spencer, Royal Greenlandimi pisiortortartorujussuaq. Taamatuttaaq qallunaat pisiniarfiutileqatigiiffit Netto, Europami nunani amerlasuuni untritilinnik arlalinnik pisiniarfiutilik.
Tamanna eqqarsaatigalugu nungusaataanngitsumik aalisarneq artit annannissaannut pisariaqaannanngilaq; tamanna peqatigalugu nungusaataanngitsumik aalisarnerup kingunerisaanik piumasaqaataavoq eqqortumik peqqissaarnissaq niuernermillu ingerlatsilluarneq. Kalaallit aalisakkanik tunisassiaat ukiut marluk-pingasut ingerlaneranni europami tuniniaavinnut eqqunneqaqqusaajunnaaratarsinnaapput, saniatigut pisassiiuartassagutta, Ane Hansen naliliivoq.
Taamaattumik saniatigut pisassiisarnerit oqaluttuarisaanerup eqqavianiipput.