Professori: Issittumi aallartitamik toqqaaneq kukkuneruvoq
Danmarkimi nunanut allanut ministereqarfik Kunngeqarfimmi Issittumi aallartitamik toqqaanerminut atatillugu kukkusimagunarpoq, professori naliliivoq. Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni aaqqiagiinnginnerup sakkortusinissaa pinngitsoorniarlugu, Lars Løkke Rasmussen aaqqiissuteqassasoq, taassuma naatsorsuutigaa.
Danskimi aallartitatut sulinermik inuussutissarsiortumik qanittukkut Kunngeqarfimmut Issittumi aallartitamik toqqaaneq danskit Nunanut allanut ministereqarfiannit kukkunerusinnaavoq. Nunanut allanullu ministeri Lars Løkke Rasmussen saqitsaannermi naleqquttorsiorluni aaqqiissuteqarsinnaassaaq, Kalaallit Nunaata Danmarkillu akuerisinnaasaanik.
Institut for Statskundskabimi Københavns Universitetimi professori, Martin Marcussen taama naliliivoq.
Suliami Issittumi aallartitap Kalaallit Nunaannit kingoqqisuunissaa Naalakkersuisut kissaatigaat. Taamatut kissaateqarneq nunanut allanut ministerip Lars Løkke Rasmussenip, suminngaanneerneq aallaavigalugu toqqaasinnaannginnerminut innersuussilluni itigartippaa.
Anguniakkanut aallartitamik taaneqartartoq
Kisianni Løkkep tunngavilersuutaa atorsinnaanngilaq, professori naliliivoq. Issittumi aallartitaq politikkikkut anguniakkanut aallartitatut taaneqartartoq, Martin Marcussen DR-imut aamma nassuiaavoq, taanna aallartitatut ”ilumoortutut” nunanut allanut aallartitat suliassaasa assinginik suliassaqartanngilaq.
Taamatut aallartitanut tunngatillugu atorfinitsitsinermi piumasaqaatit allat pisortani atorfinitsitsinermit allaanerusut atorneqareersimapput. Allatut oqaatigalugu aallartitat taakku politikkikkut toqqarneqarsinnaapput:
- Aaqqiissuterpassuit aallartitamik toqqaanermut tunngatillugu atorneqarsinnaapput. Kippareqqissaartumik aallartitamik taamaattumik taasinissamut periarfissap ataasiinnaaneqarnera kipparippallaarpoq, nunanut allanut ministereqarfiup tungaanit tamatuma attanniarneqarnera paasisinnaanngilara, Martin Marcussen, Sermitsiaq.AG-mut oqarpoq, nangillunilu:
- Isumaqarpunga kukkusoqarsimasoq. Allatut iliortoqarsinnaanera eqqarsaatigineqarsimanngilaq.
Naalakkersuinermut tunngavik puigorneqarami?
Nunanut allanut ministereqarfiup siornatigut Issittumi aallartitaasimasunik sisamanik toqqaasarnermi periuseq taanna atorneqartarsimasoq, Martin Marcussenip nalilerpaa. Siulleq Villy Søvndalimit 2012-imi toqqarneqarpoq:
- Nunarsuup ullutsinni allatut isikkoqarnera pissutigalugu allatut iliortoqarsinnaanera eqqarsaatiginagu taamaaliorput, Martin Marcussen oqarpoq, tamatumalu peqatigisaanik naalagaaffeqatigiinnermi suleqatigiinneq, danskit naalakkersuisuisa tunngavianni qitiusumik inissisimanera tikkuarpaa.
Danskit naalakkersuisuisa tunngavianni allaqqavoq: ”Savalimmiut Kalaallit Nunaallu pineqartillugit Savalimmiut Kalaallit Nunaallu peqataatinnagit aalajangiisoqartassanngitsoq, Naalakkersuisut malittarisassarissavaat.”
- Danskit naalakkersuisuisa matumani atuutsinneqarnerata takutinnissaanut periarfissaqarpoq. Tassanilu oqaatigisat malinneqartariaqarput, tassami naalakkersuisut taamaaliunngikkunik, Kalaallit Nunaannut tunngatillugu Kalaallit Nunaata suut aamma peqataaffigissanngilai.
- Kalaallit Nunaata matumani pimoorunneqarneranut piareersimanermut tunngaviusumik isumaqarpoq, taanna oqarpoq.
Løkke allannguissasoq naatsorsuutigigaa
Aallartitatut atorfiup saqitsaassutigineqarneranut aaqqiissummik piffissami qaninnermi saqqummiussisoqassasoq, professorip nalilerpaa. Ullumi imaluunniit aqagu, tassani Lars Løkke Rasmussen Nuummi Attaveqaqatigiinnermut ataatsimiititaliami ataatsimiittussaavoq.
Aaqqiissutit arlallit Kalaallit Nunaannut naammaginarsinnaasut toqqagassaapput:
- Naleqquttorsiorluni aaqqiissummik nassaartoqarsinnaasoq isumaqarpunga, taamaalilluni tamanit akuerineqarsinnaassalluni. Assersuutigalugu issittumi aallartitaq Nuummiissasoq isumaqatigiissutigineqarsinnaavoq, atorfimmi paarlaattoqartarsinnaanera isumaqatigiissutigineqarsinnaavoq imaluunniit Issittumi aallartitamut tullersortaasumik suleqateqartitsisoqarsinnaavoq, Danmark Kalaallit Nunaallu tamarmik immikkut aamma toqqaasinnaapput, Martin Marcussen oqarpoq.
Attaveqaqatigiinnermut ataatsimiititaliaq marlunngornermi ualikkut ataatsimiissaaq.