Qallunaat Nunaata arfernik eqqissisimatitsivissamik pilersitsinissamik siunnersuummik tapersiinerat naalakkersuisut akueriuminaatsippaat
Naalakkersuisut tusaatissatut tiguaat, piumasaqarpulli Qallunaat Nunaata taasinermut nassuiaammini erseqqissumik nalunaarutigissagaa, Kalaallit Nunaata siunnersuut taanna ersarissumik akerlerigaa.
Qallunaat naalakkersuisuisa IWC-ip Chilemi ukiumoortumik ataatsimiinnissaanut 2008-mut IWC-mut malitassaq akueraat, kisiannili immikkoortoq ataaseq pinnagu, tassa Atlantikup kujataani arfernik eqqissisimatitsivissamik pilersitsinissamik siunnersuut. Nunanut allanut ministeri Folketingip Avatangiisinut Pilersaarusiornermullu IWC-mut malitassaq pillugu isumasioqatigiinnermi ikinnerussuteqarpoq, taamaammallu Qallunaat Nunaat aalajangerpoq IWC-ip Chilemi ukiumoortumik ataatsimiinnissaani arfernik eqqissisimatitsivissamik pilersitsinissamik siunnersuut tapersersorniarlugu.
Pisoq nunatsinni Naalakkersuisut akueriuminaatsittorujussuuaat, ajoraluartumillu tusaatissatut tigusariaqarlugu, tassa taamaanngippat Qallunaat Nunaanni naalakkersuisut ikinnerussuteqalertussaammata. Taamaammat Naalakkersuisut piumasaraat Qallunaat Nunaata taasinermut nassuiaammini erseqqissumik nalunaarutigissagaa, Kalaallit Nunaata siunnersuut taanna ersarissumik akerlerigaa, siunnersuummi taanna arfernik eqqissimatitsivinnik pilersitsinermi IWC-ip nammineq tunngavissiaanut naapertuutinngimmat.
Tunuliaqutaa
Ukiorpassuarni Kalaallit Nunaata arfernik eqqissisimatitsivinnik pilersitsiniarnernut piumasarisarpaa aatsaat:
IWC-mi isumaqatigiissummi anguniakkat ikorfartorneqartut (arferit piujuarnissaat aqunnissaallu)
Ilisimatuussutsimik tunngaveqartut kiisalu
Aamma sumiiffimmi pineqartumi naatsorsuutigineqarluni inuit ingerlataqanngitsut ingerlataallu arfernut inooriaasiannullu pitsaanngitsumik kinguneqarsinnaasut aquttariaqaratik.
Danmarkip tapersiineranut aamma tunngaviussaaq naalagaaffiit sineriallit pineqartut tapersiinerat, taamaalilluni naalagaaffiit taakkua aalisarnermut killeqarfiisa iluanni eqqissisimatitsinerit taamaallaat ilaassallutik naalagaaffik sinerialik tamatumunnga isumaqataappat.
IWC-p 1994-imi ukiumoortumik ataatsimiinnerani Danmarki nunarsuup kujataatungaani eqqissisimatsitsivimmik angisuumik pilersitsinissamik siunnersuummut tapersiivoq, taamaattorli Savalimmiut tapersiinatik. Danskit tapersiinnerannut patsisaavoq issittoq kujalleq immikkut ittumik sunnertiasuusoq. Taasinermi danskit tungaanniit oqaatigineqarpoq Danmarkip taamatut taasinermigut akerlilinngikkaa arferit nungusaataanngitsumik iluaqutigineqarnissaat.
Arfernik eqqissisimatitsivinnik pilersitsinissamut tunngaviusut siusinnerusukkut pitsaanngitsuusarsimaneri
1994-imi taamanikkut Naalakkersuisunut siulittaasoq aamma Svend Auken isumaqatigiissuteqarsimapput Danmarkip suliniutigissagaa Kitaani tikaagullittassat 15-inik amerlinissaat, illuatungiliullugulu Kalaallit Nunaata Danmarkip Nunarsuup kujataatungaani arfernik eqqissisimatitsiveqalernissaq pillugu siunnersuut akuerissagaa. Inerneraa tikaagulliit qulinik amerlinerat, tikaagulliusaalli marlunnik ikilineqarlutik. Tassalu neqinut tunngatillugu ”niuerneq” taanna Kalaallit Nunaannut iluanaarutaanngilaq.
Taamatut nalorninartumik niuerniaraluareernikkut Kalaallit Nunaanni aalajangiunneqarpoq ukiuni tullerni IWC-mut najoqquttami ilanngunneqassasoq oqaasiliaq arfernik eqqisisimatitsiviliornissamik siunnersuutit tamatigut IWC-p Ilisimatuussutsikkut Ataatsimiititaliaani ilisimatuutut uppernarsaaserneqartassasut. Tamatuma kingornatigut piumasaq taanna kalaallit aallaavigisarpaat. Tamatuma saniatigut 2001-imi arfernik eqqisisimatisiviliortarneq pillugu IWC-mi tunngavissat naapeqatigiiffigalugit akuerineqarput.
Nalilerneqarpoq Kalaallit Nunaanni 1994/1995-imi aalajangiinermut IWC-llu 2001-imiit tunngavissanut aalajangigaanut tunngatillugu ammaassisoqassanngitsoq. Naak IWC maannakkut ajornartorsioraluartoq aammalu qallunaat naalakkersuisuisa inissisimanerat ajornartorsioraluartoq.
Malugeqquneqarpoq atlantikup kujataani allanilu arfernik eqqissisimatitsiviliorniarneq allani pilersitseqqinnissamut ”tuniluussinnaammat”, soorlu atlantikup avannaani taamaasiornermilu Avannaamioqatigiiusugut annertuumik eqqugaassaagut.
Arfernik eqqissisimatitsiviit pillugit ilitsersuut 2001-ip kingornatigut allanngorarsimanngilaq allanngortinnissaalu patsisissaqanngilaq maligassiuinerit pinaveersimatissagaanni. Savalimmiut nalunaarput arfernik eqqissisimatitsiviit pillugit Naalakkersuisutisumaata allanngortinnissaa assut akerlerigitsik.
Naalakkersuisoqarfik ulloq 10. juni 2008 pisinnaatinneqarpoq Nunanut allanut ministereqarfik nalunaarfigalugu arfernik eqqissisimatitsiveqalernissaq pillugu isumap allanngortinnissaa Kalaallit Nunaata sakkortuumik kissaatiginngikkaa, aammalu IWC-p 2001-imiit nammineq tunngavissiaa aalajangiusimaneqassasut. Tamannalu UM-imut nalunaarutigineqareerpoq.