Qallunaat timmissanik ilisimatuut akerliupput
Dansk Ornitologisk Forening (timmissat pillugit ilisimatuut kattuffiat) timmissat pillugit nalunaarutip allanngortinneqarnissaa mianersoqqussutigaat.
Inatsisartut Naalakkersuisullu timmiaqassutsimik aqutsineq pineqartillugu isumaat allanngoqattaaginnarpput. Taamak isumaqarpoq Dansk Ornitologisk Foreningenimi siulittaasoq Christain Hjorth. Politikerinut allakkatigut ammasukkut timmissat pillugit nalunaarutip maanna atuuttup qasukkartinnearnissaa sakkortuumik akerlilersorpaa.
– Ukiualunnguaannaat atuutereersorlu maanna pissaaneqarluartut piumasarilerpaat Kalaallit Nunaanni timmissat pillugit aqutsinerup qasukkaamisinneqarnissaa. Tamanna imminik nutaajunngilaq. Ukiut 20 matuma siornatigulli kalaallit nunaanni immap timmiai sukkasoorujussuarmik nungukkiartortut paasineqarmat taamanikkulli inatsiseqaraneq sangusaartumik ingerlanneqarsimavoq, Christian Hjorth allappoq.
– Immaani timmissat ima arriitsigisumik piaqqiortarput ikiliartornerat ukiorpassuit ingerlaneranni aatsaat iluarsiartorsinnaalluni, ikiliartornerallu ukiut 50-it missaanni ingerlarusaarsimavoq. Sangusaarnersuaq taanna unitsittariaqalerpoq, taamaalilluni annaassiniarnermut maleruagassat sunniussinnaaniassammata. Timmissat amerliartoqqilernissaat piinnarnagu, aammali qangatuut tupinnaannartumik amerlasoorsuusarsimanerat takoqqissinnaalissagaluaratsigu. Ilungersorluta kalaallit politikerii qinnuigaavut iterlutik akisussaaffimminnik pimoorullugu tiguseqqullugit. Kalaallit Nunaata avannaani piartut timmissanik nungusaanissaat arlaannaataluunniit iluaqutigisinnaanngilaa, Christian Hjorth isumaqarpoq, isumaqarportaaq piniartuni qangatut eqqarsartaasitoqaq teknikkikkut atukkanut nutaaliaasunut tunngatillugu aporaattut.
– Sunaana ajutoorutaasoq? Kalaallit piniartuisa eqqarsariartaasaannut atuumassuteqarnera erseqqippoq. Taakkunani tunuarsimaarnissaq sungiusimaneqanngilaq. Timmissat immallu uumasui allat allanit pisarineqartinnagit pisaripallattariaqarput. Qanga inuiaqatigiinni tamanna aniguisinnaassutsimut tunngavoq, kisianni nunarsuatsinni nutaaliaasumi inuiaqatigiinni eqittaannarissanik aallaaseqarfiusumi sukkasuulianillu angallateqarluni atorsinnaanngilaq. Tamatuma inerneraa Kalaallit Nunaanni sumiiffinni inoqarfiusuni tamani timmiaqarfiit timmiaarussornerat uumasuerussornerallu, Christian Hjorth ammasumik allakkani isummersorpoq, nangillunilu.
– Assorsuaq isumakulunnarpoq, politikerit siunnersuutinut taakkununnga akisussaasuusut piffissami sivikitsuinnarmi aalajangiinerit nuna uumasuerussinnaallugulu takornariaqarnermi alutorsaatigineqarsinnaasut periarfissarujussuit peeruttussaasut paasisimanngimmassuk. Soormitaavaana Norgep avannaani qeqertani Svalbardimi takornariat Kalaallit Nunaannut sanilliullugu pingasoriaammik amerlanerusut? Takornariat taamaaliortarput, Svalbardimi aaversuit hundredelikkaat takornarianiit 20-30 meteriinnarnik ungasaissusillit qimerloorneqarsinnaasarmata. Takornariat tappavunnartarput, pissutigalugu nannut timmiaqarfissuillu timmiarpassuallit timmissat takornarianiit ungasinngitsunnguamiillutik iasut isiginnaarsinnaasaramikkit. Kalaallit Nunaanni uumasut suulluunniit inunnit meterit untritilit arlalissuarnit qimarrattarput, inuit suut aalasinnaasut tamaasa eqqaattarmatigit. Tassa assigiinngissut, Danks mOrnitologisk Foreningimi siulittaasoq allappoq.