ilisimatusarneq
Qimmit qimuttut ilisimatusartunit misissorneqassapput
Silaannaap kissatsikkiartornerata kingunerisaanik qimussersinnaaneq sivikilligaluttuinnarpoq. Qamuteralannillu sukkanniuttarnerup qimussertarnermut ulorianartorsiortitsisunut ilaavoq
Ullumikkut qimusseqarnermik kulturi inuiaqatigiinni kalaallini suli atuupput. Ilisimasalli tamakku amerlasuutigut allattorneqarsimanngillat, maannakkullu qimmeq qimuttoq ilisimasallu immikkut illuinnartut nungutaanissaminnut ulorianartorsiorput.
Taamaattumik ilisimatusaatit akimorlugit qimmip "qimuttup tarninganik" paasiniaalluni ilisimatusarnermik suliassaq nutaaq kalaallinik qallunaanillu inuttalik aallartinneqaqqammerpoq, tassanilu ilisimatuut kalaallit innuttaasut qanimut peqatigalugit ilaatigut qimmip qimuttup kulturikkut pingaarutai allaaseriniarpaat timikkullu sananeqaatsimigut oqaluttuassartaa erseqqissarlugu.
Statens Naturhistoriske Museumi tusagassiuutinut nalunaarummi taama allappoq.
Allattugaatit amerlanngitsut
- Naak qimmeq qimuttoq qimuttoqarnermillu kulturi Kalaallit Nunaannut pingaaruteqaraluaqisut, naallu ilisimatusarnikkut kulturikkullu soqutigineqaraluaqisut, taamaattoq annikitsuararsuaannarmik allaaserineqartarlutillu ilisimatusaatigineqartarsimapput, professor Morten Meldgaard Kalaallit Nunaanni Ilisimatusarfimmit aammalu Statens Naturhistoriske Museum’imeersoq oqarpoq.
Qimmip qimuttup antropologii, itsarnisarsiorneq, timikkut sananeqaatit kingornussat pillugit ilisimatusarneq genetik biologiilu suleqatigiillutik qimmip oqaluttuarisaanera, pinngorfia, atorneqarnera pingaarutaalu pillugit assilissamik ilivitsunngortitsinissaq piffissanngortoq taanna isumaqarpoq.
Ikiliartorput
Qimmit amerlassusaat ukiut qulit ingerlaneranni 20.000-niit ullumikkut 15.000-inut ikileriarsimapput ikiliartortuarsinnarlutillu. Nunarsuup kissakkiartornera, immap sikuata sumiiffiit ilaanni annikinnerusuni piffissamilu sivikinnerusumi atasalerneranik kinguneqartoq, qimminut nerukkaatissat akitsoriartornerat qamuteralannillu unammillerneqarneq tamatumunnga peqqutaasut misissuisut isumaqarput.
Kikkut tamarmik suleqataasinnaapput
QIMMEQ – kalaallit qimmiat qimuttoq Kalaallit Nunaani Ilisimatusarfiup aamma Københavnip Universitetiata ataani Statens Naturhistoriske Museum’ip Greenland Perspektive’mik taallugu suliaanut ilaavoq.
Ilisimatusaatitut suliami ilinniartitaanermik aaqqissuussineq, pisortat, inuussutissarsiutit inuinnaallu suleqatigineqassapput qulakkeerniarlugu ilisimatusarnerup kalaallit inuiaqatigiit akornanni atuutilernissaa taakkunanngalu pingaarutilittut misigisimaneqalerluni.