Qinersinermik naliliineq: Wangenheim unnummut allannguissava?
Demokraatit Folktingimi inissamik pissarsinissamut tupaallatsitsingaatsiarsinnaapput. Partiili qineqqusaartoqarnerani qineqqusaarutiminik saqqummiussillaqqittaqaaq.
Christian Schultz-Lorentzen, aaqqissuisuuneq politikkikkullu oqaaseqartartoq
Politikkikkut malinnaasartut amerlanerit isumaqarput, folketingimi ilaasortat marluk, Siumumeersoq Aki-Matilda Høegh-Dam IA-meersorlu Aaja Chemnitz sapaatip-akunnerata tulliani folketingimut qinersisoqarpat Danmarkimi inatsisartunut iseqqissasut.
Allatulluunniit oqaatigalugu: qinigaaqqinnissaannut sanillullugu ulluinnarni Christiansborgip natiini qillersakkani pisuttarunnaarnissaat immaqa tupaallannarnerussaaq. Ukiuni kingullerni aqqaneq-marlunni Siumut IA-lu Kalaallit Nunaat sinnerlugu Folketingimi ilaasortaatitaqarsimapput. Politikkikkut oqaluttuarisaanerup nutaajunerusup tamanna takutippaa.
Naluneqanngitsutulli innuttaasut qanoq eqqarsaasersuuteqarsinnaanersut kialluunniit ilisimanngilaa. Tupaallannartoqartarporli. Kiammi eqqaamanngilaa, ukiualuit matuma siornatigut Aleqa Hammondi nunatta karsianit nammineq inuttut atugassaminik atuisarsimanera paasineqareersoq, Folketingimut qineqqusaarluni taaguunneqarluaqimmat. Suliaq naalakkersuisuutaqarunnaarneranik kinguneqartoq. Kiammi takorloorsinnaasimanerpaa kanngunartulioreersoq qinersisartunit taaguunneqarluarluni Folketingimut isertinneqarnissa?
Enoksenip Folketingimut qinigaanissaa takujuminaatsoq
Folketingimut qinersisarneq Inatsisartunut qinersisarnermit inummut tunngatinneqarnerusarpoq. Qinersisinnaatitaasut 40.000-init amerlanerulaartut marlunngornermi taasippata tupaallannartoqassanerluni?
Folketingimut qineqqusaarlutik sassartunit 15-iusunit inuit marluk tupaallatsitsisinnaasutut oqaatigineqarsinnaapput. Naleqqami nunaqarfinnik illersuisartoq siulittaasuusimasorlu Hans Enoksen sassarnermi nalunaaruteqarnissamut piffissaliussaq qaangiutilivissorlu qinigassanngortilluni nalunaaruteqarpoq.
Enoksenilli Danmarkimi politikkikkut angusaqarluarnissaa takujuminaassinnaavoq. Naleqqap folketingimut qineqqusaarneq partiip isumaanik nittarsaassinermut atorpaa. Enoksenili ilimagineqanngitsutut qinigaassagaluarpat, Folketingimi atuuffissani inuusunnerusunut tunniutissagaa eqqoriarneqarsimavoq.
Demokraatit peqqinnissaqarfimmik qineqqusaaruteqartut
Demokraatineersoq Anna Wangenheim pingaartumik peqqinnissaqarfiup pitsanngorsaaffigineqarnissaanik ujartuivoq. Sammisaq partiinit allanit aamma sammineqartoq, peqqissaasutulli ilinniarsimasup Wangenheimip peqqinnissaqarfik immikkut sukataarutigineruaa.
Inatsisartuni ilaasortatut ulluinnarni sulinermini uteriilluni peqqinnissaqarfik oqaluuserisarpaa. Peqqinnissaqarfik dna-rilersimavaa. Peqqinnissaqarfillumi kikkunit tamanit maanna sammineqarluni. Aap, peqqinnissaqarfik danskinit akisussaaffigineqarunnaareerpoq. Danmarkimilli toqqaannanngikkaluartumik ikiuuttoqarsinnaavoq, assersuutigalugu peqqinnissaqarfimmi sulisunik il. il. ilinniartitseqqinnikkut. Tamannali ajornaatsuinnaanavianngilaq. Innuttaasut utoqqaaneruleriartuinnartut peqqinnissaqarfimmut tatisineruleriartorneranni folketingimi ilaasortat aalassatsitsisinnaasut pisariaqartinneqarput.
Anna Wangenheimip Siumumi ilaasortat assigalugit Aaja Chemnitz qineqqusaartut akornanni sanngiinnerpaajusutut oqaatigisarpaa. IA-llu siuttuinit tapersersorneqarnera malunnarani. Aaja Cemnitzimut aamma alla ilungersunarsinnaasoq aporfiusinnaavoq, tassalu piffissami sivisuallaartumik politikkeritut sulisimaneq.
Allannguiniaannarluni allannguineq
Qinersisartut pissutsinik allannguerusupput. Imaanngitsoq politikkerip suliai ajorsimammata. Allannguisoqarnissaanilli pisariaqartitsisoqarmat. Aaja Chemnitz kalaallisut oqalunneqa ajortoq ukiorpassuarni IA sinnerlugu Folketingimi ilaasortaasoq, qinigaaqqissagaluaruni ukiut qulit sinnerlugit Folketingimi ilaasortaassaaq.
Marlunnik oqaaseqartpq Anna Wangenheim allannguerusuppoq, unnummummi KNR-kkut toqqaannartumik qineqqusaartitsisoqarneranut peqataanermini qinersisartorpassuarnut isummaminik anngussinissamut periarfissaqarluarpoq.
Ilisimaneqarluartut sunniutigisartagaat qiviassagaanni, qineqqusaartunit allanit inissisimalluarneruvoq. Toqqaannartumik qinersisartut angerlarsimaffiannut anngussisinnaaneq Demokraatinut Anna Wangenheimimullu pingaaruteqarnerpaasinnaallunilu qineqqusaartoqarnerani allannguinerpaasinnaavoq. Taamaassappalli pisoaqangaatsiartoqartariaqarpoq...