Royal Greenland: KNAPK-p isumaqatiginninniarnissamut isumaqatigiissut malinngilaa
Royal Greenlandi ukioq manna nipisaat suaannik pisiaqarpallaarpat, ingerlatseqatigiiffik aappaagu tunisaqarsinnaassanngilaq. Ingerlatseqatigiiffimmit KNAPK isumaqatiginninniarnissamut isumaqatigiissummik malinnissimanngitsutut uparuarneqarpoq.
Aalisartut Piniartullu Kattuffiata KNAPK-p Royal Greenlandillu nipisaat suaat pillugit isumaqatiginninniarnerat unittoorsimavoq, tamatumalu malitsigisaani nipisanniarnissaq suli aallartinneqanngilaq, ullumi tallimanngornermi aallartinneqartussaagaluarluni.
KNAPK-mit Royal Greenland akigititassanik tunisassallu annertussusissaannik appasippallaartunik aalajangiisimanerarneqarpoq.
Akigititassat aalisartunillu pisiarineqarsinnaasut annertussusissaat Roayl Greenlandip nunarsuarmi niuerfinnut tunisinnaasatut naatsorsuutigisai tunngavigalugit aalajangersarneqartarput. Taamaammat Royal Greenlandi tunisinnaasaminut sannilliullugu nipisaat suaannik annertunerusunik akisunerusunillu pisiaqassappat, piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu suliffeqarfimmut aalisartunullu tamanna ajoqusiissaaq.
Royal Greenlandimi attaveqartarnermut pisortaq Masaana Egede taamatut nassuiaateqarpoq:
- Aalisartut suleqatitta pingaarnersarivaat. Taamaammat aalisartunut iluamik pinninnissarput akigititassallu pillugit unneqqarissuunissarput pingaaruteqarput. Akisunerutinneqassappatami aappaagu appasinnerusumik akeqartitsisoqassaaq.
Kiilumut 22 koruunit neqeroorutigineqarsimasut
- Akigititassat pisiarineqarsinnaasullu annertussusissaat aalajangersaraangatsigit nunarsuarmi niuerfiit akigititaat tunngavigisarpavut. Taamaaliunngikkutta nipisaat uninngasuutigut qaleriiaatiliinnassapput niuerfillu ipitissallutigut. Aamma aappaagu pisiaqarpallaarsinnaassanngilagut, uninngasuutitta avammut tunisinnaannginneri pissutigalugit, Masaana Egede Sermitsiaq.AG-mut oqarpoq.
Attaveqartarnermut pisortap ilisimatitsissutigaa, Royal Greenlandimit kiilumut 22 koruunit neqeroorutigineqarsimasut, ingerlatseqatigiiffimmiullu 700 tonsit missaanniittunik pisiaqartoqarsinnaasoq oqaatigalugu.
Aalisarnermi ileqquuvoq, ingerlatseqatigiiffiit unammillertiusut akigititassaminnik kingusinnerusukkut saqqummiussisarnerat. Tamatuma malitsigisaanik nipisanniartoqarnerani akigititat qaffallutilluunniit apparsinnaapput.
KNAPK-mit nalunaarutigineqarsimavoq, peqatigiiffimmit tunniutiinnartoqarnianngitsoq, piumasaralugulu akigititat qaffasinnerussasut aalisarnerlu illuatungeriit suli isumaqatigiissuteqanngikkaluartut aalisarneq aallartinneqassasoq. KNAPK-mit piumasarineqarpoq, Royal Greenland siunnersuummik nutaamik saqqummiussissasoq.
Egede: Isumaqatiginninniarnissamut isumaqatigiissut malinneqanngilaq
Masaana Egedep tassunga atatillugu oqaatigaa, Royal Greenlandimit KNAPK ukiorpassuarni suleqatigilluarneqartarlunilu nipisattasiissutissat pillugit isumaqatiginninniarfigineqartarsimasoq, ukioq mannalu isumaqatiginninniarnerup taamatut inissinnera ajuusaarutigalugu:
- Isumaqatiginninniarnissamut isumaqatigiissut ukiorpassuarni malissimavarput. Matumani pineqartumi isumaqatigiissut malinneqarsimanngilaq. Isumqatiginninniarnissamut isumaqatigiissut isumaqatiginninniarnerit nangeqqinneqqarnissaannut tunngavissaqqissutut isigivarput, taannalu tunngavigalugut isumaqatiginninniarnissamut piareersimavugut, Masaana Egede oqarpoq.
IA-mit piaartumik naapiffissarsioqqullugit kaammattorneqartut
Inatsisartut aalisarnermut ataatsimiititaliaani ilaasortap Hans Aronsenip (IA), illuatungeriit piaartumik naapiffissarsioqqullugit kaammattorpai:
- Aalisartunik sullissigaanni pisussaaffiuvoq inuussutissarsiutaasigut eqqornerlunnginnissaat, taamaattumik pingaartumik KNAPK ilungersortariaqarpoq ilaasortani annaasaqartippallaannginnissaannik, Hans Aronsen oqarpoq.