Rusland pillugu immikkut ilisimasalik: Putinip Kalaallit Nunaata namminersortunngornissaa kissaatiginngilaa
Kalaallit Nunaat namminiilivissimasoq USA-mit tamakkiisumik qalliuffigineqassaaq, Amerikamiullu Kalaallit Nunaanni immaqa sakkutooqarnikkut piorsaalissapput, Ruslandimi naliliisoqarpoq. Ukrainemut sorsunnerup Kalaallit Nunaata imartaani russit aqqartartuinik atomitalinnik sakkussiarsuaateqartunik aarlerinartorsiorneq annerulersippaa, illersornissaq pillugu ilisimatusarfimmi, Forsvarsakademimi lektori Jørgen Meedom Staun isumaqarpoq.
Issittoq Ruslandimut pingaarutilerujussuuvoq. Taamaalilluni Kalaallit Nunaat Issittumi pissaanilissuarmut soqutiginaateqartorujussuulluni. Aviisi AG sapaatip-akunnerani taama allaaserisaqarpoq.
Tamanna isumaqarpa, Kalaallit Nunaat Ukrainemi sorsunnerup malitsigisaanik NATO-p Ruslandillu akornanni aaqqiagiinnginnermut akuliutsinneqaratarsinnaaneranik? Kalaallit Nunaannut maannakkorpiaq aarlerinartorsiortitsineq qanoq isikkoqarpa?
- Pissutsit maannakkorpiaq qanoq innerat eqqarsaatigissagaanni Kalaallit Nunaanni Issittumilu nalinginnaasumik killiffip najummassimanartorsiunnginnerullu attatiinnarneqarnissaat Ruslandip kissaatigilluinnarpaa. Tamanna isumaqassammat, USA-p pisariaqartutut isumaqarfigileruniuk, USA-p Kalaallit Nunaanni oqartussaalerneranik sakkutooqarnikkullu annertusaalerneranik, Jørgen Meedom Staun, Ruslandimut tunngasunik immikkut ilisimasalik, aamma Forsvarsakademimi lektori ph.d.-ilu, isumaqarpoq.
Imaanngilarli maannakkorpiaq aaqqiagiinngissuteqartoqarnerani aarlerinartoqanngitsoq. Kabelit immap naqqatigoortut Kalaallit Nunaat mianernartunngortippaa. Taakkuami nakkutigineqanngingajapput.
Illersornissaqarfimmit piviusuni ilisimaneqanngilaq, russit aqqartartuinik atomitalinnik sakkussiaateqartunik Kalaallit Nunaata imartaaniittoqarnersoq, Jørgen Meedom Staun erseqqissaavoq.
Aqqartartut atomitalinnik sakkussiaateqartut
Ruslandimi naalagaaffiup missingersuutaasa affaat angullugit uuliamit gassimillu nioqqutissianillu attuumassutilinnit, pingaartumik Issittumeersunit, aningaasalersorneqarput. Atomimik sakkussiat imaatigut angallatinik tunngaveqartut 2/3-ii Nordflådemi sakkutooqarfimmit oqartussaaffigineqarput, Staun paasissutissiivoq.
Tamatuma peqatigisaanik Dansk Institut for Internationale Studierimi ilisimatusartuuneq Flemming Splidsboel naapertorlugu naatsorsuutigineqarpoq, Ruslandip sorsuutimi ilarpaalussuinik Issittumut illikartitsissasoq, Sverigep Finlandillu NATO-mut ilaasortanngornerisigut russit umiarsuaannut sorsuutinut Østersømi inissaq annikinnerulissammat.
Atuagaqarnerujussuugit AG-mi sapaatip-akunnerani saqqummersumi, uani:
