Saarulliit kilomut akii: Unammilleqatigiinnermut aqutsisoqarfik Naalakkersuisunit utaqqineqarpoq
KNAPK-p akerliussutsimik takutitsinera annertooq tunisinermi akinut KNAPK naapertorlugu appasippallaartunut akerliunermik tunngaveqarpoq. Taamaattorli KNAPK-p pilertortumik aaqqiisoqarnissamik piumasaqaatigaluni unammilleqatigiinnermut aqutsisoqarfimmut suliassanngortitsinikuuvoq akerliussutsimik takutitsineq sioqqullugu, tamannalu kigaallassaatinngoratarsinnaavoq.
- Unammilleqatigiinnermik killiliisumik isumaqatigiissuteqartoqartarneraalluni KNAPK-mit suliassanngortitaq pillugu unammilleqarigiinnermut aqutsisoqarfiup aalajangiinissaa Naalakkersuisunit iliuuseqannginnitsinni utaqqisariaqarparput, aalisarnermut piniarnermullu naalakkersuisoq Kim Kielsen (S) oqarpoq.
Taamaattorli tassunga tapiliullugu Kielsen erseqqissaavoq aalisarnermut inatsisissamut tunngatillugu sulissutigineqartoq nunatsinni nalittorsaanerunissamik tunisassiornermik avammullu nioqqutissiornermik suliaqartunut piuamasaqaataalissasoq siunertarineqartoq:
- Assut pingaaruteqarpoq nunatsinni aalisakkat qaleruallillu avammut tunisassiarineqartartut nalittorsarneqarnerunissaat timitalimmik sulissutigissallugu. Tassunga atatillugu naatsorsuutigilluinnarpara aappaagumiit attaveqaqatigiinnikkut periarfissat annertusippata, tassa mittarfissuit avammut toqqaannartumik attaveqartut atuutilerpata anguniagaq qanillineqassasoq, tassalu nunatsinni aalisartut aammalu avammut nioqqutissiortut tamarmik iluaqutigisassaannik alloriarnernik periarfissarissaarnerulissasugut, Kielsen Sermitsiaq.AG-mut oqarpoq.
Kielsen-ip Royal Greenland oqaloqatigissamaarpaa
Aalisarnermut piniarnermullu Naalakkersuisoq, Kim Kielsen, isumaqarpoq Royal Greenland aammalu aalisartut RG-p suliffissuinut aalisakkanik tunisisartut ullumikkumit pitsaanerusumik oqaloqatigiillutillu paaseqatigiittariaqalersut. Ajornartorsiutit pilersinnaasut pillugit aaqqiissutissarsioqatigiillaqqinnerusariaqartut, sapinngisamillu ajornartorsiutit pinngortinnagit tamanna pisassasoq:
- Royal Greenlandip aalisartullu soqutisaqaqatigiiffiisa akornanni paaseqatigiinnissamik siunertaqarluni oqaloqatigiinnerit pitsaanerusariaqarput. Siunertaq tasssaasariaqarpoq aalisarneq aallartitsinnagu illuatungeriit paaseqatigeereertarnissaat aalisarnerup tunngavissai pillugit, taamaalillutik illuatungeriillutik suut najoqqutarineqassanersut pillugit aalisarneq aallartitsinnagu inississoreertarsinnaaniassammatigit.
- Sinerissap qanittuani aalisarneq eqqarsaatigalugu qanimut paasisaqarfigerusuppara tunisisartut pisisullu akornanni paaseqatigiittarneq qanoq ingerlanneqarnersoq, Naalakkersuisut siulittaasuata ingerlatseqatigiiffiit akisussaaffigivai, taamaattorli isumaqatigiissutigaarput naalakkersuisutut akisussaaffimmik tigumminnittutut ingerlatseqatigiiffik aalisartullu tamaasa tusarnaassagikka, aammalu pisariaqarpat oqaloqatigiinneq amigaataasoq pillugu ikiuussinnaaguma ikiussagikka, tassami oqaloqatigiinneq pitsaanngissimappat paatsooqatigiittoqarnissaanut aarlerinaatit annertuallaalertarput.
Aningaasanut inatsimmut 2024-mut aningaasaliisoqarnissaanik piumasaqaat
Taamaattorli aalisartut akerliussutsimik takutitisisut erseqqissaatigaat pisoq maanna iliuuseqarfigineqartariaqartoq aammalu ima ilungersunarsisimatigisoq aalisartut allaat ullormiit ullormut isertitatik naammanngitsut taamaallaat naatsorsuutiginiarsarileqqagaat, allaallu ilaquttaminnik pilersuiniarnerminnik ajornartorsiortut KNAPK naapertorlugu kilomut akit taamak appasitsigitillugit.
Tassunga tunngatillugu qisuariartussaq tassaavoq aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq Erik Jensen (S), pinasuartumik sinerissamut qanittumi aalisartut aningaasatigut annertoqquserneqarnissaannik iliuuseqartoqassappat, angumersisoqassappammi 10. november tikitsinnagu inissereerneqartariaqarami, aningaasanut inatsisip Inatsisartunit inaarutaasumik suliarineqarnissaanut ulluliussaammat taanna.
- Soorunami KNAPK-p oqaatigiumasai iliuuseqartoqarnissamillu kissaatai tusarnaarpagut, maannangaarli nikussutiinnarlugu neriorsuinissaq pissusissamisuunngilaq. Suli aningaasanut inatsisissaq isumaqatigiinniutigaarput, partiillu ataasiakkaarlugit massakkut isumaqatigiinniaqatigaakka, aamma tamatuma saniatigut Naalakkersuisut ataatsimoorluta akerliussutsimik takutitsinermi ajornartorsiutit ersersinneqartut tunngavigalugit oqaloqatigeeqqaartariaqarpugut, pingaartumik KNAPK-p piumasaqaatai eqqarsaatigalugit, taamaammat ullumikkut piumasaqaatit uagutsinnut apuunneqartut tunngavigalugit neriorsuuteqarsinnaanngilanga angumersisinnaanersugut aalisartunut akit appasinnerini tapiissutitut aaqqissuussamik naammassisaqarsinnaanerluta, aningaasaqarnermut naalakkersuisoq, Erik Jensen Sermitsiaq.AG-mut oqarpoq.
KNAPK-p piumasaqaatini aalajangiusimavai
KNAPK akerliussutsimik takutitsilinnginnerminili ilimasaarereerpoq politikkikkut naaperiaaneq naammaginartoq angisinnaanngikkunikku tunisinermik unitsitsinermut killittoqartariaqalersinnaasoq.
Tassunga tunngatillugu KNAPK-p siulittaasua, Nikkulaat Jeremiassen erseqqissaavoq kattuffiup ilaasortai naatsorsuutiginnittut tigussaasunik piumasaqaatitik naammassiniarneqassasut:
- Neriuutigaara akerliussutsimik takutitsinerup malitsigisaanik aaqqiissutissarsiorluni oqaloqatigiinneq piaartumik aallartinneqassasoq, taamaattorli maluginiarpara aalisarnermut naalakkersuisup oqaaseqarnermini neriuummik annerusumik pissutissaqalersinngikkaatigut. Aap maluginiarnarpoq tassannga oqaatigineqartoq unammilleqatigiinnermut aqutsisoqarfiup suliamik ingerlatsinera utaqqineqartariaqartoq, taamaattorli utaqqisinnaanngilagut. Massakkut iliuuseqartoqartariaqarpoq, Nikkulaat Jeremiassen Sermitsiaq.AG-mut oqarpoq.
Nikkulaat Jeremiassen erseqqissaavoq, aalisartup kialuunniit saarullinnut akigitinneqartut minnerpaaffiat kilomut 5,75 koruunit inuussutigisinnaanngikkai, pissutsillu taamaannerat akuersaarneqarsinaanngitsoq.
- Aalisartut akuerineqarsinnaasumik periarfissinneqassappata, taava kilomut akigitinneqartut 12-14 koruuniusariaqarput, tamannalu pisinnaanngippat, taava Inatsisartut Naalakkersuisullu aalisartunut tapiissuteqartariaqarput, akit taamak appasitsisitillugit atuuttussamik, KNAPK-p siulittaasua Nikkulaat Jeremiassen oqarpoq.
Royal Greenland siusinnerusukkut akigititanik illersuilluni nassuiaanikuuvoq taamak akit appasitsiginerannut pissutaasoq, nunarsuarmi saarulliit tunisaanerini akigititaasoq apparaluttuinnartoq, ilaatigut Ruslandimi akigititat 30 procent tikillugu apparneqarsimanerarlugit.