Sakkutuut pillugit isumaqatiginninniarneq ernumanartinneqartoq
Folketingimi politikkerip Aaja Chemnitz Larsenip (IA) illersornissakkut nutaamik suleqatigiinnissaq pillugu Danmarkip USA-mik isumaqatiginninniarnera ernumanartoqartinnerarpaa. Aki-Matilda Høegh-Damip Naalakkersuisut nalunaaruteqarnissaat amigaatiginerarpaa.
Ministeriunerup Mette Frederiksenip sisamngornermi tusagassiortunik katersortitsinermi oqaatigaa, nutaamik suleqatigiinnissaq pillugu isumaqatiginninniarnermi Kalaallit Nunat Savalimmiullu qanimut oqaloqatigineqartut, suleqatigiinnerli Danmarkimiunerusoq ingerlanneqartussaasoq oqaatigalugu.
Aaja Chemnitz Larsenilli Kalaallit Nunaata akuutinneqanngivinnissaa takorlooruminaatsippaa:
- Tusagassiortunik katersortitsinermi paasissutissiissutigineqartut tunngavigalugit isumaqarpunga, isumaqatigiissuteqarnikkut Kalaallit Nunaata Savalimmiullu sunnerneqannginnissaannik oqaaseqarneq tupinnartuusoq.
- Kalaallit Nunaannut Savalimmiunulllu sunniuteqanngitsumik isumaqatigiissuteqarsinnaaneq takujuminaatsippara. Uannut pingaaruteqarluinnartuuvoq, Naalakkersuisut akuutinneqartarnissaat.
- Isumaqatigiissut Kalaallit Nunaanut annikittunnguamilluunniit sunniuteqassappat, taava Kalaallit Nunaat akuutinneqartariaqarlunilu oqaasissaqartinneqartariaqarpoq, Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq.
Nalakkersuisut nalunaaruteqarnissaat amigaatigineqartoq
Folketingimi kalaallit ilaasortaatitaata aappaata Aki-Mathilda Høegh-Damip isumaqatiginninniarnerit aamma tupaallaatigisimavai.
- Tamanna malinnaaffigeqqissaartariaqarparput, nunanut allanut politikki pineqartillugu sumut sammiveqartoqassanersoq nalunartuaannarmat. Pisinnaasut siumut eqqarsaatigineqarniartariaqarput, Aki-Mathilda Høegh-Dam Sermitsiaq.AG-mut oqarpoq.
Taassuma oqaatigaa, Naalakkersuisut Kalaallit Nunaannit qanoq isumaqartoqarnera pillugu erseqqissumik nalunaaruteqartariaqartut:
- Kalaallit Nunaannit ilaatigut Ukrainemi ajornartorsiortoqarneranut atatillugu nunanut allanut politikkimut ataatsimut qanoq isumaqartoqarnersoq pillugu nalunaaruteqartoqarnissaa amigaatigaara. Danmarkimi naalakkersuisut tamanna pineranngikkaluaraat, assersuussinnginnissaq ajornakusoorpoq.
- Ministeriunerup Naalakkersuisunik qanimut oqaloqateqarnera pitsaasuuvoq, nammineerlutali politikkeqarnissarput pingaaruteqarpoq, tassa danskit isumaat kisiisa malikkunnaarlugit, Siumumi politikkeri oqarpoq.
Amerikamiut nunami najuunnerulernissaat inassutiginngikkaa
Aaja Chemnitz Larsenip oqaatigaa, USA-p sakkutuusia nunami najuunnerunissaanik kissaateqarani:
- USA-p nunami najuunnerunissaa inassutiginngilara. Sakkussiortoqannginnissaanik kissaateqarnerput naalakkersuisooqatigiinnissamik isumaqatigiissutitsinni aamma erseqqissumik allassimavoq. Tamatuma saniatigut naalagaaffinnut allanut attaveqarluni oqaloqatigiissinnaanermut sanilliullugu nunarsuarmi sakkussiortoqarnerulernera ernummatigisupilussuuara, Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq.
Aki-Mathilda Høegh-Damip Danmarkip USA-llu isumaqatiginninniarnerat Issittumut kinguneqarsinnaanera tupigusuutigaa:
- Nammineq isummatsinnik saqqummiussinissaq pingaaruteqartoq
- Russit Danmarkimi ambassadøriat ernummateqarpoq, suleqatigiinnerullu Atlantikup Avannaanut Issittumullu kinguneqarsinnaanera mianersoqqutigalugu.
- Kalaallit Nunaannit Savalimmiunillu ministeriunertut isumaqartoqartoq nunarsuup sinneranit isumaqartoqarsinnaavoq. Taamaammat tamatumunnga nammineq isummernissarput pingaaruteqarpoq. Ukrainemi ajornartorsiortoqarneranut uanga nammineq inuttut isumanga malillugu, Ukrainep toqqaanissamut kiffaanngissuseqarnera pillugu Nato-mit oqaatigineqartoq takusinnaavarput, aammali paaseqatigiittoqartariaqarpoq, tassani Nato annertunerulersinneqassanersoq pillugu sorsunnerup nillertup nalaani isumaqatigiissutaasimasoq malinneqartariaqarluni. Qanoq paaseqatigiittoqarsinnaanersoq nassaariniartariaqarparput, Aki-Mathilda Høegh-Dam oqarpoq.