Sebastian akunnermi ataatsimi 102-riarluni itertarpoq

Sinitsilluni anersaarneq ajulertartuulluni qanoq ippa? Tamanna Nuummiit Sebastian Koefoedip akisinnaavaa. Sinilluni anersaarneq ajulersarneq inuuneraa atortorissaaruteqarluni atortorissaaruteqarnanilu. Assigiinngeqaallu, oqarpoq.

Sebastian Koefoed siunnersuuteqarpoq apeqqutinut immersuiffissaq Glostrupip napparsimmavissuani immersorneqaqqaartartoq Kalaallit Nunaanni aamma atorneqalissasoq. Taamaaliornikkut paasiaarneqartalissagaluarpoq.
Published

Køgemi Sjællands Universitetshospitalimi nakorsaq ph.d.-ngorniartullu Mads Mose Jensenip Ilaatigut Kalaallit Nunaanni Inuunerissaavimmi sukkorlutik nappaatillit sinitsillutik anersaarneq ajulersartut pillugit ilisimatuussutsikkut suliniuteqarpoq taamaattumillu ulluni makkunani Nuummi najugaqarluni. Suliniut Novo Nordiskip aningaasaateqarfianit 4,9 millioner koruuninik aningaasalerneqartoq Steno Diabetes Center Sjællandimi ilisimatooq Preben Homøe suleqatigalugu ingerlappaa.

Aviisi AG taama allappoq.

Sapaatip-akunnerani qaangiuttumi nappaat Greenland Science Weekimi saqqummiuppaa, tamanna maannakkut Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfimmi misissorneqarsinnaananilu katsorsarneqarsinnaanngilaq. Inuiaqatigiinni sinitsillutik anersaarsinnaannginnermik ajuutillit 10 procentit missaraat – amerlanerillu paasineqannginnerminni malugineq ajorpaat.

2018-imi AG-mit Sebastian O. K. Koefoed apersorparput, allat sinitsillutik anersaarneq ajulersartutut nappaatillit ataatsimooqatigisinnaanissaat ujaartorlugu. Nammineq sinimmini anersaarneq ajulersarpoq narkolepsimillu ajuuteqarluni.

Nappaataata paasiniarneqarnera sakkortusimaqaaq, tamannalu ilisaraa, taamanikkulli iluatsitsivoq taamatut ajuutillit Glostrup Hospitalimut nassiunneqarsinnaammata, tassani sininneq pillugu immikkut ilisimasaqartoqarmat. Ullumikkut periarfissaq taamaattoq sipaarniutigineqarsimavoq.

Dansk Søvnapnø Forening siusunnerusukkut suliniut pillugu nutaarsiassiissuteqartarsimavoq. Tassani ilaatigut allassimavoq: ”Suliniummi najukkami peqqissaasoq suleqatigineqarpoq, taanna Køgemi sinitsilluni anersaarsinnaannginnermik ajornartorsiummik paasiniaanermi katsorsaanermilu ilinniarsimasuuvoq. Taamaaliornikkut nappaatillit suliniutip ilaattut CPAP-mik tunineqarsimasut katsorsarneqarnertik nangissinnaavaat Kalaallit Nunaannilu ikiorneqarlutik, aamma Madsip ilaqutaasalu januaarimi Danmarkimut uteqqinnerisa kingornagut. Suliniummi anguniagaavoq Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfimmi paasiniaanissamut katsorsaanissamullu suleriaatsinik eqqussisoqarnissaa. Kalaallit Nunaanni peqqinnissakkut oqartussaasunut saqqummiinerup sinitsilluni anersaarsinnaajunnaartarnerup eqqumaffiginissaa qanoq pingaartigisoq katsorsarlugulu, tamanna aningaasartuutinik annertuunik sipaarfiusinnaammat. Nappaatilik sinitsilluni anersaarsinnaannginnerminik katsorsarneqarluarsimasoq immaqa taqqaminik milittuussanngilaq, sumiiffinni katsorsaasinnaannginnerup kingunerisaanik, piariaqassaarli nappaateqartup timmisartunik Nuummut katsorsartikkiartornissaa. Taamaattumik annertugisassaanngitsumik paasineqarneq CPAP-millu katsorsartinneq siunissami ungasinnerusumi peqqissutsikkut aningaasaqarnermut annertuumik pingaaruteqarsinnaavoq.”

Aviisimi AG-mi atuarnerusinnaavutit. Aviisi uani pissarsiariuk:

Powered by Labrador CMS