Sermersuaq aappoq: Imaq annertunerujussuarmik qaffassaaq
GEUS-imi ilisimatusartut misissuinerminni naliliipput nunatta sermersua ilimagisamit annertunerujussuarmik aakkiartupallassinnaasoq. Sukkasuumik kissatsikkiartornerani siku aattussaq annertoorujuusussatut naatsorsuutigineqarpoq.
Maanna sermersuaqarfiusumi, masarsoqarfissuit orpippassuillu nunatsinni ukiut 416.000-it matuma siorna takussaasimapput.
Ilisimatusartut allaaserisaanni, ”Deglaciation og northwest Greenland during Marine Isotope Stage 11”, Siencemi tallimanngorneq 21. juli saqqummersumi tamanna atuarneqarsinnaavoq.
Misissuinerup takutippaa ukiut sermersuaqarfiusut marluk akornanni, tassa ukiut 416.000-it matuma siorna, nunarput masarsuinnaasimasoq orpippassuaqarsimasinnaallunilu. Tamanna isumaqarpoq nunarput kissannerani ilimagisamit sermeqannginnerusimasoq, GEUS nittartakkamini allappoq.
- Silap kissannerani sermersuup nunguilluni aassimaneranut uppernarsaataavoq siulleq qularisassaanngitsoq, Paul Biermann, University of Vermontimi professori ilisimatusarnermilu aqutsisoq oqarpoq.
Immap qaffannissaanut uuttuutaasinnaasoq
Nunatta kitaata avannaani, Camp Centurymi sermersuarmit 1960-ikkunni katersanit misissuinerit ingerlanneqarsimapput. Misissuinerup takutippaa siornatigut naatsorsuutigisamit imaq ukiut 416.000-it matuma siorna 1,4 miiterinik qaffannerunikuusimasoq.
Ilisimatusartut oqaatigaat imaq siunissami qaffannerusinnaasoq, tamannali naatsorluaqqaarneqartariaqartoq.
- Sermersuaq annertunerusoq aassappat, immap annertunerujussuarmik qaffannissaa ilimagisariaqarpoq. Tamannali qulaajarneqaqqaartariaqarpoq qularnaatsumik oqaatigissagaanni, Paul Knutz GEUS-imi professori ilisimatusartoq oqarpoq.