sertmitsiaq isumaqarpoq: Kalaallit Nunaat nunarsuarmiooqataasoq
– Soqutaaanngilaq qitsuk qernertuunersoq qaqortuunersorluunniit, terissanik pisaqarsinnaaguni naammappoq, Kinamiut pisortaat Deng Xiaoping oqarsimavoq, 1970-ikkullu naalerneranni Kinap kapitalismemut uteriartornera aallartimmat.Oqaatsit issuakkat taakku eqqaavagut tupaallannartumik nalunaarutigineqarmat Royal Greenlandip qullersai, Flemming Knudsen aamma Pâviâraq Heilmann, ataatsikkut tunuarniartut, qallunaamit niuertumit Mikael Thinghuusimit taarserneqassallutik.
Ingerlaannavik siumullu nalunanngereersumik isorinnittoqarpoq: – Sooq Kalaallit Nunaanni namminersorluni oqartussami ingerlatsiviit annersaanni siuttoq kalaaliussanngila?
Royal Greenlandip arlaleriarluni Kalaallit Nunaat aningaasaataarutingajattarpaa; kingullermik 2009-mi, Kuupik Kleistip naalakkersuisooqataasalu landskarsi imaarmassuk Royal Greenland annaanniarlugu milliardip affaanik akissaqarniarlutik.
Taamaattumik Royal Greenlandip qanoq ingerlanera imaani aalisartunut nunamilu suliffissuarni sulisunut attuumassuteqaannanngilaq, inuiaqatigiinnulli tamanut attuumassuteqarluni. Royal Greenland ingerlalluarpat Kalaallit Nunaat ingerlalluassaaq – pingaartumillu killormoorpat.
Taamaattumik Deng Xiaoping assigalugu naammassisaqarusuttumik isiginnippugut, tassa qitsuup qalipaataa soqutaanngitsoq, terissanik pisaqarsinnaaguni naammattoq. Akerliatalu uppernarsarneqarnissaata tungaanut siulersuisut upperaavut oqarmata ingerlatsivissuup ilorraap tungaanut saatsinnissaanut angut eqqortoq nassaarisimallugu.
Akerlianik ernumanartoqartittorujussuuvarput nunat allamiut Kalaallit Nunaanni sunniuteqaleraluttuinnarnerat, ukiuni makkunani pisoq.
Ukiuni makkunani nunap iluani pisuussutit sorsuutigineqarput. Malunnaateqarnerpaat ilagaat Narsap eqqaani Kuannersuarni urani atortussiassallu qaqutigoortut.
Ingerlatsiviup nunatsinni immikkoortortaqarfia Greenland Minerals and Energy A/S uranimik pisoorsuanngornissamik neriorsuisoq, australiamiut piginnittutut selskabianni Greenland Minerals and Energy Ltd.-mi piginneqataasut aningaasaatilissuit akornanni nalunartumik pisoqarpoq.
Inuussutini pingaarnerutitami qupperneq 21-mi selskabip nunatsinni immikkoortoqarfiata siulittaasua Lars-Emil Johansen neriorsuivoq eqqissisimasoqassasoq qinngornernillu ulorianartunik ulorianartorsiortitsisoqassanngitsoq, aatsitassanulli naalakkersuisup Ove Karl Berthelsenip Sidneymi børsenimut toqqaannartumik tunngatillugu pissutsit inissippai: – Kalaallit Nunaata uranimut akuersaannginnera allanngortinneqanngilaq.
Imaassinnaavoq nunatsinni immikkoortortaqarfik Kalaallit Nunaannut pitsaasumik iliorusuttoq, sianiillisaarnerussaarli nunat allamiut aningaasatigut soqutigisaat akuersaaginnarlugit malinnissaat.
Piffissami matumani Kuannersuit aammalu Nuussuup Sigguullu kitaanni Sigguk-blokki sammineqaleruttortut, Kalaallit Nunaata ataa allarluinnarmit sammineqalerpoq. Kinamiut siuariartupiloorput nunallu atortussiassanik atorfissaqartitsinera imaaginnavippoq. Tamanna afrikamiut malugaat, Kinamiut tamaaniimmata nunap pisuussutaanut aatsitassanillu piiaanermut sunniuteqarlutik. Tamatumuunakkut afrikamiut tamatigut iluaquserneqarneq ajorput, Kinalu pasillerneqarpoq nunavissuup taassuma nunasisuatut nutaatut.
Kinap qangarsuarli Kalaallit Nunaat isiginialersimavaa, amerlanerpaanillu malugineqanngitsumik Kinamiut aatsitassarsiornermik ingerlatsisut aningaasaatilissuit Kalaallit Nunaannukartarput Kinap soqutigisaasa sikuiuitsumut avannarlermut annertusinissaannik periarfissat misissoriartorlugit.
Qallunaat ataatsimik ikilippata ilappataluunniit tamanna ajoqutaanavianngilaq, nunatsinnili uuliasiornermi aatsitassarsiornermilu kinamiut annertuumik maaniilissappata tamanna ICC-p præsidentiata Aqqaluk Lyngep mianersoqqussutaata piviusunngorneranik kinguneqarsinnaavoq, tassa uagut nammineq nunatsinni ikinnerussuteqalersinnaasugut.
Naalakkersuisut siulittaasuat Hans Enoksen 2002-miit 2009-mut politikkimik nunagisamik pingaartitsivallaartumik ingerlatsivoq, qinersisartulli 2009-mi juunip 2-anni naliliinerat ersarilluinnarpoq: Nunaqarfinnik alianaatsutut pingaartitsineq naagga, Kalalalit Nunaannut nunarsuarmiooqataasumut aap.
Ukiorpassuarni ingalassimaarniartumik politikkeqareerluni Kalaallit Nunaata nunarsuarmioqatigiinni pissusissamisoortumik inissisimanini nassaarinialerpaa, isiginngitsuusaaginnassanngilarpulli inuiattut ikittunnguatut qeqertarujussuartullu sianigisassaqartassagatta. Ikittuinnaat kalaallit kalaaliunerat piinnarlugu ikiorniarpaat.
Taamaattumik nunarsuup sinnera naapikkaangatsigu silatusaartassaagut kissalaartumillu uummateqartassalluta.