Silaannartatta nakkutigineqarnera: Naalakkersuisut siunnerfigaat silaannartatta nakkutilliiveqarfia Nuup avataaniissasoq
2022-mi aasaaneraniit danskit angallannermut ministeriaqarfiata tigussaasumik sulissutigilerpaa silaannartaata nakkutigineqarnera nunatsinnit ingerlanneqalissasoq. Angallannermut attaveqasersuinermullu Naalakkersuisoq, Hans Peter Poulsen nalunaarpoq pilersaarutit malillugit 2031-mi nunatsinnut nuussinissamut piareersarnerit ingerlarsortut.
Nunatsinni inatsisartunut qineqqusaarnerpassuarni mininneqarneq ajortut ilagaat nunatta nammineerluni silaannartatta nakkutigineqarnera ingerlatilissagaa.
Politikerit arlalissuit allaat isumaqartarput silaannartatta nakkutigineqarnerata angerlaanneqarneratigut timmisartuutileqatigiiffiillu ullut tamakkiallugit nunatta silaannartaatigoortartut akitsuutitigut akilersuisinnerisigut nunarput aningaasanik pissarsisalersinnaasoq.
Tamannali ajornaatsuinnaanngitsoq uppernarsarneqartarpoq, tassami Kalaallit Nunaat/Danmark nunarsuarmioqataanerup aqqani aammalu minnerunngitsumik nunat tamalaat isumaqatigiissutaat aqqutigalugit, pingaartumik Naalagaaffiit Peqatigiiffiata silaannarmik nakkutilliineq pillugu isumaqatigiissutaa. International Civil Aviation Organisation (ICAO) aqqutigalugu pisussaaffeqarput silaannakkut inunnik angallassineq pillugu pitsaassutsimigut qaffasissorujussuarmik nakkutilliissasut.
Ullumikkut silaannartatsinnik nakkutilliineq naalagaaffiup akiligaanik Canadamit aammalu Islandimit isumagineqarpoq. 2031-miilli Kalaallit Nunatta nakkutilliineq ingerlatilertussaavaa, Danmarkillu Kalaallit Nunaata silaannartaanik nakkutilliineq Naviair-imut tunniutissallugu.
Nakkutilliivik Nuup avataanut inissinneqassaaq
Ineqarnermut Attaveqaaasersuutinullu Naalakkersuisoq, Hans Peter Poulsen oqaluttuarpoq, Naalakkersuisut danskit naalakkersuisuinut saaffiginnissuteqarsimasut kissaateqarlutik nakkutilliivik taanna nunatsinni pilersinneqartussaq Nuup avataanut inissinneqassasoq.
Taamatut kissaateqartoqarneranut Poulsenip innersuussutigaa Naalakkersuisut kissaatigisarigaat ingerlatsiviit inuiaqatigiinnut pingaarutillit nunatsinni siammarlugit inissinneqassasut suna tamaat Nuummi katersuutsinnagu, tassungalu ilassutigaa sillimaniarneq eqqarsaatigalugu tamanna isumatusaarnerussasoq, nunarput arlaannaatigulluunniit sillimaniarnikkut navianartorsiortinneqalissagaluarpat siammasissumik aaqqissuussaaneq isumannaannerussammat.
Tassunga atatillugu Poulsen oqarpoq danskit naalakkersuisui nunatsinni naalakkersuisut kissaataannut tassunga tusaaniarluarsimasut aammalu danskit naalakkersuisuisui ilimasaarisimasut ukioq manna kingusinnerusukkut pilersaarutinik tigussaasunik Naalakkersuisunut apuussiumaarlutik, tamatumalu kingorna ukiaru nakkutilliiviup taassuma sumut inissinneqarumaarnissaa pillugu Naalakkersuisut nalunaaruteqarsinnaajumaartut.
Nunatta silaannartaata nakkutigineqarnerata nunatsinnit ingerlanneqalernissaa pillugu suliniutit Inatsisartut sanaartornermut ataatsimiititaliarisimasaani ilaasortat ukiakkut 2015-mi (UKA2015/166) partiit akimorlugit siunnersuuteqarnerisigut aallartisinneqarnikuuvoq.