Silap pissusia pillugu ataatsimeersuarneq tupaallannartoqanngilaq
FN-p silap pissusia pillugu Københavnimi ataatsimeersuarnerani ulluni siullerni marlunni isumaqatigiinniarnerni nuanninngitsunik tupaallannartoqanngilaq, Sverigep isumaqatigiinniartitaasa pisortaa Anders Turesson oqarpoq.
- Tupaallannartoqarsimanngilaq aammalu sivisunerusumik ingerlatseriaasissamik oqallittoqarsimanngilaq. Nunat siuarsimasut arlallit siunissami annikillisaanissamik anguniakkatik saqqummiuppaat, aammalu nunat siuarsagassat ajunngitsumik ingerlatseqataapput, svenskeq oqarpoq.
Taassumali tikkkuarpaa nunat ataatsimut pisussaaffii suli annikippallaartut, gas-inik kissatsinnartunik aniatitsinerup nunarsuarmi tamarmi 2020-mi 25-40 procentimik annikillisitsinissamik ilisimatuut inassuteqaataannut sanilliullugu. Tamanna pisariaqarpoq Nunarsuarmi tamarmi agguaqatigiissillugu silap kissassusia 2 gradit ataaniitinneqassappat.
- Tamakkua katikkaanni (annikillisaanissat, aaqqiss.) taava 2 gradinik anguniagaq anguneqarsinnaanngilaq. Tamanna soorunami ajornartorsiutaavoq Københavnimi aaqqinniagassarput, Anders Turesson oqarpoq.
Taassuma nunanit peqataasunit 193-init aallartitat kajumissaarpai isumaqatigiinniarnerit pitsaasumik ingerlnerat nangeqqullugu.
- Pingaaruteqarpoq nunat tamarmik silap pissusianut suliniummik anguniagalimmik saqqummiussinissaat, svenskit isumaqatigiinniartitaasa pisortaat tikkuaavoq.
Aamma EU-Kommissionip isumaqatigiinniartitaata pisortaata Artur Runge-Metzger-ip isumaqatigiinniarnerit eqqissisimasumik ingerlanneqarallartut oqaatigaa.
- Isumaqatigiinniarnerni ullup aappaata affaannaa ingerlareerpoq suillu oqaatigisinnaanngilarput siuariartortoqarnersoq. Aniasoqarsimanngilarli allaanngilarlu kikkut tamarmik suliassap kivinnissaanut piumassuseqartorunussuusut, Artur Runge-Metzger oqarpoq.