Silap pissusianut anguniakkaminut nunarput naveersippoq
Akikinaariniarsaripput, Kalaallit Nunaata silap pissusianut anguniakkaminik tunniussereersorlu isornartorsiuisoqarpoq.
Silap pissusianut Kalaallit Nunaata 2013-imiit 2020-mut anguniagai Naalakkersuisut pingasunngormat naalakkersuisunut VK-nut tunniuppaat. CO2-mik aniatitsineq Kalaallit Nunaata 2007-imut aniatitsineranut sanilliullugu 5 procentimik annikillineqassaaq. Tamanna peqatigalugu FN-ip Københavnimi silap pissusia pillugu ataatsimeersuarnissaani, COP 15-imi, nunat tamalaat silap pissusianut isumaqatigiissuteqarnissaat Namminersorlutik Oqartussat siunniuppaat.
WWF Verdensnaturfondenip silap pissusianut pilersaarutaanut pisortap John Nordbop anguniakkat kakkaginngilluinnarpai.
- Anguniagaqarpasinngilluinnarpoq, taanna oqarpoq innersuussutigalugu 2007-imut sanilliullugu aniatitsinerup 5 procentimik annikillisinniarneqarnera.
- Kalaallit Nunaata piffissami 2008-miit 2012-imut aniatitsinerup 1990-imut sanilliullugu 8 procentimik annikillineqarnissaa anguniagarereerpaa. Nutaamik saqqummiussami 2007-imut, qularnanngitsumik 1990-imut sanilliullugu annertunerusumut, sanilliullugu 5 procentiinnarnik annikilliliiniarput, taamaattumik akikinaariniarpasissutut isikkoqarpoq, taanna oqarpoq.
Erngup nukinga
Aniatitsinermi 5 procentimik annikillisaanissaq Kalaallit Nunaata anguniarniarpaa erngup nukinganik nukissiorfiliornermigut, inissianik pitsanngorsaanermigut, assersuutigalugu ikuallaasarfinniit kiaap sinneruttup atorluarneruneratigut aammalu suliniutitigut allatigut, innuttaasut aniatitsinikinnerulernissaannik siuarsaanikkut.
/ritzau/