Silap pissusiata allanngoriartornera inuusuttunit utoqqarnillu assigiinngitsumik misigineqarpoq
Kalaallit quliugaangata qulingiluat isumaqartarput silap pissusia allanngoriartortoq. Tamanna Issittumi nunanut uuliamik tunisassiortut annersaannut, taama isumaqartut ikinneruffigisaannut sanilliullugu, malunnartumik qaffasinneruvoq.
Ilisimatuussutsikkut misissuinermi nutaami atuagassiami Nature Climate Changemi tamanut saqqummiunneqartumi innuttaasut silap pissusiata allanngoriartorneranik misilittagaat paasinnittaasiallu qulaajarneqarput. Misissuineq nuna tamakkerlugu innuttaasut katitigaanerannut naapertuuttumik apeqqutinut immersugassat atorlugit isumasiuinermik inersimasut nalaatsornerinnakkut toqqartorneqartut 1585-it akornanni piffissami 2018-imit 2021-mut ingerlanneqartumik tunngaveqarpoq.
Sermitsiaq.AG misissuinerup siulliup inernerinik siusinnerusukkut allaaserisaqareersimavoq.
Kalaallit tamangajalluinnarmik silap pissusiata allanngoriartornerinik eqqumaffiginnipput. Kalaallit quliugaangata qulingiluat isumaqartarput, silap pissusia allanngoriartortoq. Tamanna Issittumi nunanit uuliamik tunisassiortut annersaannit malunnartumik qaffasinneruvoq, taakkunani taama isumaqartut ikinnerummata.
Nunaqavissut silap pissusiata allanngoriartornera misiginerpaagaat
Kalaallit quliugaangata arfineq-pingasut oqaatigaat, silap pissusiata allanngoriartornerata sunniutaanik inuttut misigisaqarsimallutik. Tamatumunnga sanilliullugu Norgemi, Danmarkimi USA-milu innuttaasut agguaqatigiissillugu 36 procentiinnaasa oqaatigaat, silap pissusiatga allanngoriartornerata sunniutaanik inuttut misigisaqarsimallutik.
Kalaallit Nunaanni najugaqartut kalaaliusutut imminnut isigisut, silap pissusiata allanngoriartornerata sunniutaanik inuttut sunnersimaneqarnissamut ilimanaateqarnerusarput. Ulluinnarni sammisassani, angalanerni, piniarnermi aalisarnermilu, nunami immami, apummi sermimilu silamut qanimut attaveqarnerat silap pissusiata allanngoriartorneranik pingaartumik inuttut malugineqarsinnaanerinut pissutaaqataasinnaapput.
Kalaallit Nunaat silap pissusiata ilisimatusaatigineqarnerani qitiusumik inissisimaffeqaraluartoq, kalaallit affaasa missaannaannit (52%) ilisimaneqarpoq, silap pissusiata allanngoriartornerinut inuit ingerlataat pingaarnertut pissutaasut. Tamatumunnga sanilliullugu silap pissusianik ilisimatusartut 99 procentii inerniliisimapput, silap pissusiata allanngoriartorneri pingaarnertut inuit ingerlataannik pissuteqartut.
Kalaallit inuusuttut silap pissusiata allanngoriartorneranik inuit pilersitaannik eqqumaffiginninnginnerusut
Inuusuttut inersimasut (18-29-nik ukiullit) 43 procentiinnaat inuit pilersitaannik silap pissusiata allanngoriartorneranik eqqumaffiginnipput, Issittumi nunani allani silap pissusiata allanngoriartorneranik inunnit pilersinneqarsimasup inuusuttunit eqqumaffigineqarneranut sanilliullugu.
Silap pissusiata allanngoriartornera inunnit pilersitaq pillugu misilittakkat ilisimasallu utoqqaliartorneq ilutigalugu annertusiartortarput
Najugaqartut utoqqaanerit (50-64-inik ukiullit) 85 procentiisa oqaatigaa, silap pissusiata allanngoriartornerata sunniutaanik inuttut misigisaqarsimallutik, amerlanerpaallu (~57%) silap pissusiata allanngoriartornera inuit ingerlataannik pissuteqartippaat.
Ilinniarsimassuseq silap pissusiata allanngoriartornera inunnit pilersitaq pillugu ilisimasanut sunniuteqartarpoq.
Kalaallit Nunaanni tunngaviusumik atuarfimmi ilinniagaqarsimanermit qaffasinnerusumik ilinniagaqarsimasut amerlanersaat (58%) silap pissusiata allanngoriartorneranit inunnit pilersitaasimasumik eqqumaffiginnipput. Tamatumunnga sanilliullugu ilinniarnertuunngorniarfimmi ilinniagaqarsimanngitsut 39 procentiinnaat tamatuminnga eqqumaffiginnipput.
Misissuineq silap pissusiata allanngoriartorneranik misigisat ilisimasallu Kalaallit Nunaanni ukioqatigiiaat ilinniarsimassutsillu assigiinngitsut akornanni allanngorarnerannik paasisaqartitsivoq. Paasisat siunissami silap pissusiata allanngoriartorneranik paasisimasaqarnerulernermik naleqqussarnissamullu periusissianik qularnanngitsumik pilersitseqataassapput.