Siunnersuut: Ajunaarnersuaqarneranut kontumit innuttaasut silap pissusiata allanngorneranit eqqugaasut ikiorneqartassapput
Silap pissusianut tunngasunik innuttaasut ajunaarnersuarmut assingusumik pisoqartillugu inuussutissarsiornermikkut eqqugaatillugit atorneqarsinnaasumik, aningaasanut inatsimmi kontumik nutaamik pilersitsisoqartariaqarpoq. IA-mit politikeri taama siunnersuuteqarpoq.
Issittumi silaannaq nunarsuup sinneranit sukkanerusumik kissakkiartorpoq, tamannalu silap pissusiata allanngorneranik aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu sunniuteqarsinnaasumik kinguneqassaaq.
Assersuutigalugu piffissami sivisunerusumi panerneqartarnissaa naatsorsuutigineqarpoq, tamanna Kujataani nunalerinermut eqquisinnaavoq. Aammattaaq decembarimi sinerissami aalisartut piniartullu kingusissumik sikunera pissutigalugu atugarliornerannik suaaruteqartoqarpoq, taakku isertitaqarniarnermikkut ajornartorsiorput.
Aningaasanut inatsimmi kontumik immikkoortumik, taamatut pisoqarnerani atorneqarsinnaasumik pilersitsisoqassasoq, Inatsisartunut ilaasortaq Agathe Fontain (IA) siunnersuuteqarpoq.
'Innuttaasunut, aalisartut, piniartut savaatillillu inuussutissarsiorlutik ingerlatsinerminni silap allanngoriartorneranut attuumassutilimmik ajunaarnersuarmut assingusumik eqqugaasut aningaasatigut ikiorserneqarnissaat siunertaralugu' konto atorneqartassaaq, siunnersuummi taama allaqqasoqarpoq.
Maanna aaqqiissutit pisariuallaartut
Maanna tapiissuteqarnissamut aaqqiissutaasut pisariuallaarnerannik, politikerip siunnersuuteqarnerminut tunngavilersuutigaa:
- Silap kissatikkiartornerata kingunerisaanik eqqorneqartut ikiorserneqariartarnerat maanna kipiluttunarpoq. Naliginnaasumik kommuuni aqqutigalugu inunnut ikiorsiissutinik qinnuteqartarnerit sila peqqutigalugu inuussutissarsiorsinnaajunnaarnermut naleqqussarneqarsimanngillat atorneqarsinnaanatillu, Agathe Fontain siunnersuut pillugu allappoq.
Naalakkersuisut kattuffiit susassaqartut peqatigalugit silap allanngornerata kingunerisaanik inuussutissarsiorsinnaajunnaartoqartillugu qinnuteqarfiusinnaasumik Naalakkersuisut suliaqassasut, taassuma siunnersuutigaa.
Kaammattuut: Suliaq ministeriuneq peqatigalugu qaqinneqartariaqarpoq
Politikeri aammattaaq Naalakkersuisut siulittaasuannut, Múte B. Egedemut, tamanna pillugu ministeriunerup oqaloqatiginissaanut kaammattuuteqarpoq:
- Taama ittumillu siunnersuuteqarnerni nunarsuamioqatigiit silap kissatsikkiartuinnarneranut eqqornerlunneqartunut pisussaaffeqartariaqarnerat tunngavingalugu, Naalakkersuisut siulittaasuat kaammattorumavara ministeriunermik ataatsimeeqateqarnerminni qanoq nunarsuarmioqatigiit silap allanngorneranut eqqornerlunneqartut pillugit ikioqatigiissinnaanerat anguniarlugu suliniuteqarnissamik nunarsuarmioqatigiinnut nunarput peqatigalugu inassuteqaqqullugu, Fontain taama kaammattuivoq.
Parisimi isumaqatigiissummi anguniakkat qaangerneqartut
Sapaatip akunnerani matumani NP-p sila pillugu ataatsimiittartuisa nalunaarusiaq nutaaq saqqummiuppaat. Parisimi isumaqatigiissummi kiatsinneranut anguniakkat qaangerneqangajalertut, tassani inerniliunneqarpoq. Silap pissusiata allanngoriartorneranut professori aamma sermersiooq, ataatsimiittaartuni pingaarnertut allaaserinnittoq, Sebastian Mernild, taama oqarpoq:
- 1850-miilli silaannaap kissannerani 1,1 gradit angusimanerat maluginiarpara. Parisimi isumaqatigiissummi 1,5 gradinik killiliinermut qaninnerulerpugut, Sebastian Mernild, Ritzauimut oqarpoq.
NP-p sila pissusia pillugu ataatsimiittartuinit, Parisimi isumaqatigiissummi 1,5 gradinik kissannissaanut anguniakkap qaangerneqarnissaa, 2030-kkut aallartinnerani qaangerneqassasoq naatsorsuutigineqarpoq.