Suiaaqatigiit Danmarkimi katissinnaanerat ukiunik sisammiivoq

Danmarkimi suiaaqatigiit blomsterbryllup nalliussivaat. Qaammammi uani ukiut sisamat qaangiupput Folketingip akuersissutigimmagu anguteqatiminnoortartut arnaqatiminnoortartullu oqaluffimmi katitinneqarsinnaasut.

Periarfissaq tamanna amerligaluttuinnartut atortalersimavaat. Danmarks Statistikimit kisitsisit takutippaat 2012-imi nuna tamakkerlugu 51-it katissimariarlutik 2015-imi katittut 99-iusimasut.

Ineriartorneq tamanna Københavns Stiftimi biskoppip Peter Skov-Jakobsenip nuannaarutigaa. Taanna oqarpoq tamanna neriunartumik takussutissaasoq suiaaqatigiit ullumikkut ilagiinnut tikilluaqqusaasutut misigisimanerannut.

– Nuannaarutigeqaara suiaaqatigiit maanna aamma ilagiinnut ilanngunneqarsimanerat, nalinginnaasumillu atoqatigiittartut (arnat angutinik atoqateqartartut angutillu arnanik atoqateqartartut, assigalugit pilluaqquneqarlutik katissinnaalerlutik, Peter Skov-Jakobsen oqarpoq.

Suiaaqatigiit oqaluffimmi katittartut amerleriarnerisigut procentinngorlugu suiaaqatigiit oqaluffimmi, borgmesterimiunngitsoq, katittartut nalinginnaasumik atoqatigiittartutut amerlatigingajapput. Peter Skov-Jakobsen naapertorlugu tamassuma tapersersorneqarneranut pissutaavoq palasit arlallit, inatsimmik isornartorsiuisut, nipangeriartorsimanerat. Aammalu suiaaqatigiit "naammagittartuunerat".

Ukiorpassuarni ilagiit ilaannit akerlilersorneqaraluarlutik ilagiit tunussimanngilaat.

– Sapiitsuliorput oqaluffimmi katinnissaq toqqartarmassuk. Oqallinneq ilaatigut sakkortullunilu annernartarsimavoq, tamannalu ajuusaarutigiinnarsinnaavara, Peter Skov-Jakobsen oqarpoq.

Christian aamma Kalle Heimbürger Lanter, Københavnimeersut, anguteqatiminnoortartut, oqaluffimmi katittut, ilagaat. Taakkununnga pingaaruteqarpoq allanik naligiissitaanertut misigisimaneq.

– Imaanngilaq upperluarniartuugatta, ilagiilli kinaasutsitta ilagaat. Taamaattumik uagutsinnut pingaaruteqartorujussuusimavoq allat assigalugit palasimut katissinnaasimanerput, Christian Heimbürger Lanter Ritzaumut oqarpoq.

– Aamma pingaaruteqarpoq Danmarkimi suiaaqatigiit tamatuminnga ukiorpassuarni sorsuutiginnissimanerat.

Aqqulli takisimaqaaq, tassa palasit siulliit sisamat, aappariit attavigisimasaasa, inatsimmi periarfissaq, tassa palasit ataasiakkaat namminneq aalajangersinnaagaat katititsissanerlutik katititsissannginnerlutilluunniit, atorsimammassuk.

– Soorunami ilisimasimavarput palasit tamarmik tamatumunnga akuersaanngitsut, taamaakkaluartorli tupaallappugut iluatsinnissaanut taama amerlatigisunut sianertariaqarsimagatta.

– Aallaqqaammut akuersaartarput, tusaraangamikkuli anguteqatigiiusugut tunuartertarllutik. Ilaasa tunngavilersuutigaat oqaluffimmut naammattumik qanittumi najugaqannginnerput, Christian Heimbürger Lanter oqarpoq.

Ulla Skou-p, siusinnerusukkut Lolland Falsterimi sognepræstiulluni, arnaqatigiit pingasut katitissimavai. Taamaasiorsimavoq isumaqarai inuit marluk asaqatigiippata suiaanerat apeqqutaanngitsoq.

Ullumikkut taanna Bornholmimi palasiuvoq, misigisimagaluarlugulu tassani akerliuneq Lolland Falsterimit annertunerusoq, palasit ilagiillu akornanni, taava isumaqarpoq inatsit pisooqataasimasoq suiaaqatigiinnik akaarinninnerulernermut.

– Qanittukkut tusarpara arnaq utoqqasaaq ilagiinnit anisimasoq. Taamaasiorsimavoq pissutigalugu qeqertami tassani palasip suiaaqatigiinnik katititsiumasimanngimmat.

– Isumaqarsimavoq tamanna eqqumiitsuusoq, isumaqarpungalu isuma tamanna siuaruaakkiartortoq.