nakuuserneq
Sulisut aappariit nakuusernerannik takunninnermut pikkorinnerulissapput
Nunatsinni qimarnguinni sulisut angerlarsimaffimmi nakuusertarnerup iliuuseqarfiginissaanut piareersimaffiginissaannut ilisimasaminnik avitseqatigiipput.
Kisitsisit namminneq oqaluttuarput. Nunatsinni arnat 62 procentiisa inuunerminni nakuuserfigineqarneq aqqusaartarpaat. Amerlanertigut aapparisaq nakuusertuusarpoq. Meeqqanut 0-ip aamma 14-it akornanni ukiulinnut anaanaasut 16 procentiisa aappaminnit nakuuserfigineqarneq misigereerpaat.
Kisianni kisitsisit taakku tunuanni inuup atugai tassaniipput, qimarnguinni sulisut inuit atugaat nalunngilluarpaat. Tamannalu ilisimasartik ullumi Aasianni paasiniaaqatigiinnermi avitseqatigiissutigaat.
- Inuit tamakkuninnga suliaqartut ilanngunnissaat pingaaruteqarpoq, taamaalillutik aapparisamit nakuuserfigineqarsimagaanni susoqartarnersoq paasiniassammassuk, suliniummi Kattunnermi ataqatigiissaarisoq, Aviâja Vandersee Kleist, Sermitsiaq.AG-mut oqarpoq.
Takussutissat malugisinnaassagaat
Suiliniut Kattunneq, angerlarsimaffimmi nakuusertarnerup iliuuseqarfigineranut nukittorsaanissamik siunertaqartoq paasiniaaqatigiinnermik aaqqissuisuuvoq. Atuarfinni, paaqqinnittarfinni, ilaqutariit ornittagaanni aamma napparsimmavinni sulisut paasititsiniaaqatigiinnermut aaqqissuisuuvoq.
Arnat nakuuserfigineqartut amerlanerpaartaat qimarnguinnukarneq ajorput, taamaammallu ulluinnarni naapitsisartut sumik ajortoqarnersoq takunnissinnaanerat pingaaruteqarpoq.
- Aapparisamit nakuuserfigineqaraanni qanoq misigineqartarnersoq nassuiarniarparput, Aviâja Vandersee Kleist oqarpoq.
Anguniagarlu ersarippoq, assigiinngitsunik suliaqartut aappariinni nakuusertoqartarneranik pitsaanerusumik takunnissinnaalernissamut iliuuseqarnissamullu piareersarneqassapput.
- Qimarnguinni ullut tamaasa arnat meeqqallu atugarliortut naapittarpagut, uagullu sulisutut nakuusertarneq pillugu paquminarunnaarsitseqataasussaanerput akisussaaffitta ilagaat, angerlarsimaffimmilu nakuusertarneq pillugu ilisimasagut avitseqatigiissutigissallugu, taamaalilluta suliaqartut allat peqatigalugit ilaqutariinnut nakuuserfiusunut allannguiniassagatta, Haldora Jeremiassen, QPK-mi, qimarguiit peqatigiiffianni siulittaasoq oqarpoq.
Meeqqat angerlarsimaffimmi nakuusernermit eqqugaasarput
Ilaqutariinni meerartaqarunik, anaanartik annersarneqarpat meeraq anniartarpoq.
- Ingammik meerartaqartillugit sullissisut angerlarsimaffimmi nakuusertoqartillugu meeqqat qanoq takussutissiisarnersut paasisaqarnissaat pingaaruteqarpoq, taakkulu maluginiagassaraat, Aviâja Vandersee Kleist oqarpoq.
- Imaassinnaavoq angerlarsimaffimmi nakuusertoqarmat atuariartorsinnaanngitsut, meeqqanukarsinnaanngitsut imaluunniit meeraaqqerivimmukarsinnaanngitsut. Meeqqat atuartut atuarfimmi malinnaasinnaanngitsut, nipaatsut aamma inussiunngitsut imaluunniit sakkortuumik pissusilersortut. Takussutissat assigiinngitsorpassuusinnaapput. Taamaammat paatsorneqarsinnaallutik.
- Inersimasut meeqqamut attaveqarfittut qisuariarnissatsinnut aamma nipangersimanerup taamaatinnissaanut pisussaaffeqarpugut.
- Ajunnginngilaq
Kattunneq sullissisunut paasiniaaqatigiinnermut sisamassaanik maanna qaaqqusivoq. Saqqummiisussa ilagaat, Matta Thorin, Aasianni qimarnguimmi pisortaq.
- Angerlarsimaffimmi nakuuserneq ajunngitsuunngisaannartoq nipituumik oqaatiginissaa pingaaruteqarpoq, aapparisamiillu nakuuserfigineqaraanni ikiortittoqarsinnaasoq, taanna oqarpoq.
Kattunneq Mary Fondenip aamma kalaallit qimarguiisa, Danner, Mælkebøttecenteret, isumaginninnermut, ilaqutariinnermut, naligiissitaanermut aamma inatsisinik atuutsitsinermut naalakkersuisoqarfiup kiisalu OAK Foundation Denmarkip akornanni suleqatigiinneruvoq.