Timmisartoq Challengeri ukioq kingulleq ulluni 87-ini nunamiiginnarsimasoq

Illersornissaqarfiup timmisartua alapernaarsuut ajoquteqarnini pissutigalugu kissaatigineqartutut annertussusilimmik Kalaallit Nunaata silaannartaani ukiut tulleriiginnaat aappassaanni alapernersuisinnaasimanngilaq. Taama DR.dk allappoq.

Illersornissamut ministeriugallartoq Troels Lund Poulsen nassuerluni oqarpoq, Illersornissaqarfiup timmisartuata Challengerip Kalaallit Nunaanni nakkutilliinerunissamik politikkikkut anguniakkanik naammassinnissinnaannginnera attanneqarsinnaanngitsoq. Taanna DR-imut taama oqarpoq.

Ukioq mannali siusinnerusukkut Kalaallit Nunaannut tikeraarnermini illersornissamut ministeri nakkutilliinerup annertusineqarnissaanik neriorsuutit naammassiniarlugit illersornissaq pillugu isumaqatigiissummi aaqqiissutissap sorliup siunniunneqarnissaanik oqaatiginnikkusussimanngilaq.

Illersornissaq pillugu isumaqatigiissummut sinaakkutit tamatuma kingorna isumaqatigiinniarnikkut inissinneqarsimapput tamatumanilu ukiuni qulini 143 milliarder koruunit aningaasartuutigineqassallutik, taamaalillunilu Danmark illersornissamut aningaasaliinissat pillugit Natomi ataatsimoorussamik anguniakkamik 2030-mit naammassinnissinnaalissalluni.

Aningaasat qanoq atorneqarnissaat oqaatigineqanngitsoq

Aningaasalli qanoq atorneqarnissaat, imaluunniit tamanna Issittumi nakkutilliinermik suliassamut timmisartunik nutaanik dronenilluunniit isumaqassanersoq, pillugu suli oqaaseqartoqanngilaq.

Illersornissaqarfik Kalaallit Nunaanni nakkutilliinerup sukumiinerusumik ingerlanneqalernissaanik suliassamik 2021-mi tunineqarpoq, siunertamullu timmisartumik Challengerimik ataavartumik inissiilluni. Kisianni timmisartoq siornali ajornartorsiutinik annertuunik misigisaqalerpoq piffissallu neriorsuutigineqartup affaannaani atorneqarsinnaasimalluni.

Timmisartoq 2022-mi aggustimit 2023-mi juunimut ulluni 87-ini atorneqarsinnaasimanngitsoq, Troels Lund Poulsen Folketingimi Illersornissaq pillugu Ataatsimiititaliamut akissummi paasissutissiivoq. Tamanna Kalaallit Nunaanni sillimaniarneq pillugu ernumanermik pilersitsisimavoq.

Folketingimut ilaasortap Aaja Chemnitzip, IA-meersup, Danmarkimi illersornissaqarfik isornartorsiorpaa alapernaarsuinermik naammattumik pingaarnersiuinngitsutut, erseqqissaatigalugu, tamanna Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni tatigeqatigiinnermut ajoqusiisoq.

Timmisartoq pisoqaavallaalersoq

Timmisartup pisoqaassusia atorneqarsinnaanngissusiani sunniuteqarpoq, Danmarkimi sakkutuuni timmisartortartuni ukiuni 25-angajanni atorneqareersimammat. Iluarsaassinerit aserfallatsaaliinerillu sivisunerusumik ingerlanneqartalersimapput atorneqarsinnaassusiatalu sivikinneruneranik kinguneqarluni.

Timmisartoq nakkutilliinermik suliassat saniatigut aalisarnermik nakkutilliinermut aamma ujaasinermik annaassiniarnermillu suliassanut aamma peqataasartussaavoq. Taamaattumik atorneqarsinnaanngissusua nakkutilliinerinnermut sunniuteqarani suliassanut pingaarutilinnut allanut aamma sunniuteqarpoq.

Illersornissaqarfik politiit, upalungaarsimasut inuinnarnilu oqartussat Kalaallit Nunaanni avataanilu suliassanik isumaginninnerannut tapertaanermik ingerlatsiinnassaaq. Taamaattumik Kalaallit Nunaata silaannartaata aamma nunataata imartaatalu pitsaanerusumik nakkutigineqarnissaannut suliniutit suut qulakkeerinnissutaanissaannik isumaqatigiinnissaq Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu naalakkersuisut suliassarilerpaat.

Troels Lund Poulsen erseqqissaalluni oqarpoq, nakkutilliinermik suliassaq, Naalagaaffeqatigiinnermut aalajangiisuusumik pingaaruteqartoq, naammassisinnaajumallugu timmisartumik nutaamik pissarsinissamut periarfissanik misissuinissaq pisariaqartoq. Isumaqatigiinniarnerni sumiiffimmi nakkutilliinermut umiarsuarnik nutaanik pisinissamut periarfissat aamma ilanngunneqassapput.