Upernaakkut ataatsimiinneq tallimanngornermi 13-iani aallartissaaq

Siulittaasoq Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit, 2012-imi upernaakkut ataatsimiinnermik ammaappat, nuna tamakkerlugu politikerit sillimanerunissamut pissutissaqassapput, qaammatisiutimmi malillugit ulloq tassaavoq tallimanngorneq 13-iat.

Upperisapalaat naapertorlugit ulloq taanna ajutoornernik qiiamminartunillu ajornerpaanik pisoqarfiusarpoq, maannalu upperisapalaanik upperisallit kisitsisitigut paasissutissanit tapersersorneqalerput: tallimanngornermi qaammatip 13-iani orlulluni ajutoornerit 13,5 procentimik amerlanerusarput.

Ritzau naapertorlugu Codan Forsikringimit Danmarkimi angerlarsimaffinni ajoqusernernik nalunaarutiginninnerit misissuataarneqarsimapput, tallimanngornernut sapaatip-akunneratalu ulluinut allanut sanilliullugu tallimanngornermi 13-iani ajoqusernerit qanoq amerlatigisut suullu pisarnerat paasiniarniarlugu.

Inerneralu erseqqippoq: Nassuiaruminaakkaluartumik tallimanngornerni qaammatip ulluisa 13-ianni inuit orlusartut 13,5 procentimik amerlanerusarput.

Codan Forsikring Kalaallit Nunaanni assingusumik suli misissuisimanngilaq, kisianni pingaartumik Inuit Ataqatigiit, Demokraatit aamma Kattusseqatigiit Partiiata akornanni naalakkersuisooqatigiit tallimanngornermi 13-iani mianersornissamut pissutissaqarluarput.

Isumaqatigiinngissuterpassuit

Partiit assigiinngitsorujussuit akornanni naalaakkersuisooqatigiit juunip aappaani 2009-mi qinigaarujussuarnerup kingorna aalassassimaarfiusumiissimapput, pingaartumik Inuit Ataqatigiit Demokraatillu aporaattarlutik.

Aatsitassanut Ikummatissanullu naalakkersuisup, Ove Karl Berthelsenip, Inuit Ataqatigiit, Aatsitassanut Inatsit, kinguaariinnut inuiaqatigiit ileqqaarutigisaat, allanngortinniarpaa. Inatsit ullumikkut atuuttoq naapertorlugu aatsitassanit ikummatissanillu ukiup ataatsip ingerlanerani isertitat 5 millioner koruunit siulliit naalakkersuisuit namminneq atorsinnaavaat, inatsisilli allanngortinneqarneratigut naalakkersuisut ukiup ataatsip ingerlanerani aatsitassanit ikummatissanillu isertitanik 75 millioner koruuninik siullernik atuisinnaatitaalissasut, sinnerisa aatsitassarsiornermit aningaasaateqarfimmut ikineqannginnerini.

Demokraatit politikkikkut oqaaseqartartuat Anda Uldum akerliulluinnarpoq:

– Allannguut siunertanut inatsimmi tunngavigineqartunut akerliulluinnarpoq. Aatsitassarsiornermit aningaasaateqarfik pilersinneqarpoq Hollandimiut nappaataat pinngitsoorniarlugu, tamatumanimi aatsitassanit isertitanik uungaannaq isigaluni atuinermigut aatsitassanillu isertitanik piisaarutiginninneq sivikitsoq qaangiummat Holland aningaasaqarnikkut ajornartoorujussualerpoq.

Peqqissutsimut naalakkersuisoq Agathe Fontain, Inuit Ataqatigiit, imeruersaatinik qasujaallisaatitalinnik koffeinimillu annertuumik imalinnik meeqqanut inuusuttunullu 18-it inorlugit ukiulinnut nioqquteqartarnerup sassaalliuteqartarnerullu inerteqqutaalersinnissaannik siunnersuuteqarpoq. Tamatumani aatsitassarsiornermit aningaasaateqarfimmut sanilliullugu millionerpassuit, aap koruunit milliarderpassuit, pineqanngikkaluarput, anguniakkatigullu Inuit Ataqatigiit aamma Demokraatit akornanni assigiinngissutit pineqarlutik.

Anda Uldumilu mianersoqquseqqippoq:

– Aasianni ilinniartut ineqarfianni najugaqaraanni ineerarisami imigassaateqarnissaq inerteqqutaavoq. Tunumi najugaqaraanni imigassamik pisinissarluunniit inerteqqutaavoq. Maannalu imeruersaatinik eqeersaatitalinnik inerteqquteqarnialerpugut. Iluamik oqaatigalugu, sunik tamanik inerteqquteqarneq unitsittariaqalerparput. Demokraatit Kalaallit Nunaannut inerteqquteqarfiusumut qujaannarput.

Kingorna upernaakkut ataatsimiinnermi Inuit Ataqatigiit aamma Demokraatit kommuninut qinersisarnermik inatsimmut tunngasuni aporaateqqissapput, tamatumani kommunalbestyrelsini nunap immikkoortuinit sinniisut IA-mit attatiinnarneqarumammata Demokraatinilli atorunnaarsinniarneqarlutik, aamma oqaatsit pillugit inatsimmi IA-p tamat tikittagaanni oqaatsinik atuineq killilersuiffigerusukkaa Demokraatinit oqaatsit suut atorneqarnissaannut tunngasut niuerfinnut isumagisassanngortikkumaneqartut.

Naalakkersuisooqatigiinnit qinigaaffimmi suli ukiumi ataatsimi atuuttussanit isumaqatigiinngissutit ilungersuanannginnerusunngortineqarput:

– Ataatsimoorutigisavut avissaarutigisatsinnit amerlanerupput.