Utoqqaat: Tallimaagaangata sisamat inuunerup sinnerani nappaateqanngikkunik tarnimikkut ilungersuuteqartut
Kalaallit Nunaanni utoqqaat 65-it sinnerlugit ukiullit amerlanerpaartaat inuunerup sinnerani nappaateqarput. Utoqqaat tallimaagaangata ataaseq tarnimigut aamma ilungersuuteqarpoq, soorlu isumatsaqqanermik imaluunniit annilaanganermik.
Utoqqaat 65-it sinnerlugit ukiullit misissuinermi peqataasimasut 77 procentii inuunerup sinnerani qaangersinnaanngisaminnik nappaateqarput, ukioqqortusiartornermilu qaangerneqarsinnaanngitsumik nappaateqartut amerlaneruleriartortarlutik. Tarnikkut ilungersuuteqartut ilanngutissagaanni utoqqaat 80 procentii inuunermi sinnerani qaangersinnaanngisaminnik nappaateqarput tarnimikkulluunniit ilungersuuteqarlutik.
Utoqqaat 65-it sinnerlugit ukiullit inuiaqatigiinni ukiuni 25-ini tullerni 7 procentiniit 12 procentit tungaannut amerleriarnissaat naatsorsuutigineqarpoq.
Kalaallit Nunaannili utoqqaat peqqissusaat inuunerallu qanoq ippa? Statens Institut for Folkesundhedip innuttaasunik 2018-imi misissuinermi tamanna ilanngullugu misissorpaa.
Kalaallit Nunaanni utoqqaliartortut, tassa 55-iniik 64-it tungaannut ukiullit akornanni kolesterolimik qaffasittoorneq atugaangaatsiarpoq. Kolesterolilli appariartulernerata malitsigisaanik aap naqitsinera qaffakkiartulertarpoq. Tamanna arnani angutinilu assigiimmik atorneqarpoq. Angutit amerlanerusut peqqissutut imminnut nalilerput, arnallu affaat peqqissutut imminnut nalilerlutik.
Tarnikkut ilungersuuteqarneq
Kalaallit Nunaanni arnat utoqqaat, misissuineq naapertorlugu, tarnikkut ilungersuuteqarput, tassa arnat tallimaagaangata ataaseq tarnikkut ilungersuuteqartarluni. Arnat ukiui malillugit, tassa 55-64-inik ukiullit, 65-74-inik ukiullit 75-illu sinnerlugit ukiullit apeqqutaanatik tarnimikkut ilungersuuteqartut assigiipput. Angutinili 75-it sinnerlugit ukiullit tarnimikkut ilungersuuteqartut amerlanerupput.
- Arnat angutinut sanilliullugit isumatsaqqanerusarput annilaanganerusarlutilluunniit, tarnimikkullu ilungersuuteqarnerusarlutik kiisalu imminut toqunnissamik eqqarsaateqaqqajaanerusarlutik.
- Angerlarsimaffinni ikiortinik utoqqaat illuannilu sulisunik amigaateqateqarnerup kingunerisaanik utoqqaat nappaatigisinnaasaannik peqqissutsikkulluunniit unammillernartitaannik sulisut ilisimasaat killeqarput, tamannalu utoqqarnut paatsuunganarsinnaavoq. Apersuinerit naapertorlugit utoqqaat paasineqanngitsoortutut pisariaqartitatilluunniit malillugit ikiorneqanngitsoortutut misigisarput, allassimavoq.
Oqimaappallaaleriartortut
Inuiaqatigiit ataatsimut isigalugu nerisaat allanngoriartorput, tassa kalaaliminertornerusut ikiliartoramik. Taakku malitsigisaannik mamakujuttut, sodavandit kaagillu nerineqarneruleriartorput. Tamannalu aamma utoqqarni atuuppoq.
Utoqqaat 65-it sinnerlugit ukiulinni peqataasut sisamararterutaat, 35 procent, 30 sinnerlugu BMI-qarput, tassa oqimaappallaarujussuartutut nalilerneqartariaqarlutik. Peqataasunili utoqqaliartortuni, tassa 55-64-inik ukiulinni pingajorarterutaat sinnerlugit, 36 procent, oqimaappallaarujussuartutut nalilerneqarlutik.
- Kalaallit Nunaanni innuttaasut siullerpaamik misissuiffigineqarmatali, tassa 1993-imi, innuttaasut oqimaappallaarujussuartut amerliartuinnavissimapput. Utoqqaat akornanni aamma taamaappoq, pingaartumik arnat 65-it sinnerlugit ukiullit akornanni oqimaappallaartut 1993-imi 7 procentiugaluartut, 2018-imi 34 procentinngorsimapput, nalunaarusiaq inerniliivoq.