WWF naalakkersuisunik nersualaarinnittoq
Naalakkersuisut uuliasortarnermik atorunnaarsitsillutik nunat tamalaat silap pissusaa pillugu Parisimi isumaqatigiissutaannut ilanngunnermikkut eqqortumik iliuuseqarput, Verdensnaturfondenimit WWF-imit oqaatigineqarpoq.
WWF silap pissusaanut atatllugu suliniutit uumassusillillu assigiinngisitaanerat pineqartillugit nunarsuarmi politikkerinik naammaginnittuaannanngilaq.
Naalakkersuisulli Kalaallit Nunaata Parisimi isumaqatigiissummut ilanngunneqarnissaa pillugu ullumi nalunaaruteqarmata, suliniaqatigiifik pinngortitamik avatangiisinillu ataavartitsiniartutut oqaatigalugit nersualaarneqarput.
- Naalakkersuisut alloriarneri pingaarutillit marluk pillugit nersualaarneqarnissaannut tunngavissaqarpoq, tassalu Parisimi isumaqatigiissummut ilanngunniarlutik aamma uulisiortoqarunnaarnissaanik aalajangersimanerat nersualaagassaavoq. Taakkununnga ilanngullugit Kalaallit Nunaanni erngup nukinganik nukissiuuteqarnikkut ataavartunik nukissiuteqarnissaq ukkatarineqarpoq, Kalaallillu Nunaata nunarsuarmiut silap pissusaatigut ajornartorsiuteqarnerannik qaangiiniarnerannut peqataalernera takullugu nuannerpoq, Allan Peter Olsen, WWF i Grønlandimi pilersaarusiornermut pisortaq Sermitsiaq.AG-mut oqarpoq.
Tamanna qanoq nassataqassava?
Naalakkersuisulli nalunaarutaanni takujuminaappoq, Parisimi isumaqatigiissummut ilanngunnermi Kalaallit Nunaata imminut qanoq pisussaaffilersimanera. Atuarneqarsinnaavoq, nuna isumaqatigiissummut ilannguppat, Kalaallit Nunaat Danmarkip nammatassatut agguagarsiaanut peqataatinneqassanngitoq.
- Naalakkersuisut qanoq alloriarniarnersut takussallugu pissanganarpoq. CO2-mik aniatitsinerup annikillisinneqarnissaanut ikiorsiisoqarnissaanullu tunngatillugit suliniutissarpassuit soqutiginartut eqqarsaatigineqarsinnaapput, WWF-ilu anguniakkat nutaat pillugit oqaloqatigineqarsinnaavoq, Allan Peter Olsen oqarpoq.
Erngup nukinga aqqutissiuisinnaasoq
WWF-imit oqaatigineqarpoq, Kalaallit Nunaat nunap isumalluutai atorlugit CO2-millu aniatitsisarneq annikillisinniarlugu nunat tamalaat sorsuuteqarnerannut ilanngunnikkut CO2-mik pitsaanerusumik aniatitsilernissamut periarfissagissaartoq.
- Kalaallit Nunaata nunarsuarmi silap pissusaata ajornartorsiutaalersimanerup aaqqiiffigineqarnissaanut tapiissutigisinnaasaa tassaavoq erngup nukinganik nukissiuuteqarnissamut isumalluutissaqarluarnera. Taakku aqqutigalugit ikummatissat co2-taqanngitsut tunisassiarineqarsinnaapput, peqatigitillugulu uulia atorunnaariartorneqarsinnaalluni, taamalu erngup nukinganik nukissiuuteqarneq siunissami Kalaallit Nunaannut isertitsissutaalersinnaalluni, Allan Peter Olsen oqarpoq.
Múte B. Egedep aamma erngup nukinganik nukissiuuteqarneq eqqaavaa. tassa nuna mingutsitsinnginnerusumik ingerlatsilersnissamut ilippanaateqarnerpaat ilagimmassuk.
Naatsorsueqqissaartarfik naapertorlugu Kalaallit Nunaata 2014-imi CO2-mik 520.874 tonsimik aniatitsisimavoq. 2017-imi februaarip qaammataani aniatitsisimaneq pillugu takussutissaq tulliuttoq Naatsorsueqqissaartarfiup kingullermik naatsorsorsimavaa
