Ukiup taamaalinerani sila nalinginnaanngilaq

Issittumi Sakkutooqarfiup Nuummi qullersaqarfiani Trine Pedersen aamma Lene Dolmer DMI-mi silasiuut nunap assinginik, kisitsisinik qaammataasamiillu assinik skærmit saavani nakkutilliillutik issiapput. Tassanngaanniit Kalaallit Nunaata silaa, timmisartuussineq silaannarmilu isumannaatsuunissaq immikkut sammisarlugit, malinnaaffigisarpaat.

- Mittarfinnut silassamik ilimasaaruteqartarneq timmisartortartunullu paasissutissiisarneq pingaarnertut suliassaraavut. Air Greenland qanimut suleqatigisarparput, tamannalu isumaqarpoq ulloq unnuarlu sulisoqartarnissatsinnik, Trine Pedersen nassuiaavoq.

Nalunaarsukkat nassiunneqartarnerat sivisusoq

Silasiuut Nuummikkaluartut teknikkikkut suliat amerlanersaat ungasissumi ingerlanneqartarput. DMI-p qarasaasiarsua Islandimiippoq, tassanngaanniillu paasissutissat Københavnimut nassiunneqaqqaariarlutik aatsaat Nuummut ingerlateqqinneqartarput.

- Paasissutissat maani pinissaat ajornakusoornerpaavoq, taamaattumik sumiiffimmi tikinneqarsinnaasumiittariaqarpugut ulloq unnuarlu suliffigisinnaasatsinni, Lene Dolmer oqarpoq.

DMI-p silasiorfik Nuummi mittarfimmi siornatigut inissikkusunnikuugaluarpaa, taamaaliortoqarsinnaasimanngilarli. Allaffeqarfittaassagaanni ilutsiminik nutaamik sanaartortoqaqqaartariaqarpoq.

Sulisut paarlakaattut - silasiuunik amigaateqarneq

Nalinginnaasumik silasiuut sisamat missaat ataatsikkut Nuummiittarput. Taakku Nuummi, Københavnimi Karupimilu Danmarkimiittumi paarlakaajaallutik sulisarput. Ilaat ukiumi ataatsimi, allat qaammatini pingasuni – inuunerminnut tulluartitaat apeqqutaallutik – Kalaallit Nunaanniittarput.

- Paarlakaallutik sulisarput, aammalu inuttut inuunermut tulluartinneqartariaqarpoq. Uagut iluarisimaaraluarparput amerlanerusut maani aalajangersimasumik sulissasut, kisianni DMI-mi Kalaallit Nunaanni sulerusuttunik silasiorfiit nassaarnissaannut ajornakusoorsimavoq, Lene Dolmer oqarpoq.

Ulloq unnuarlu nakkutilliineq

Ullukkut sulineq - unnuamilu - pilersaarusioqqissaagaavoq. Silassamik ilimasaarutit piffissaq eqqorlugu nassiunneqarsinnaaniassammata unnuarsiortoq ullukkoortorlu ullaakkut ataatsikkut sulisarput.

- Nunat tamalaat akornanni pisussaaffeqarpugut, silaannarmi navianartumik pisoqassagaluarpat ingerlaannaq kalerriisaarutigisariaqarpoq. Unnuami matusiinnartoqarsinnaanngilaq aqaguani suliaq nangeqqillugu, Lene Dolmer oqarpoq.

Qaammataasat, silasiutit qangattartittakkat internettikkullu assiliiviit

Silasiortut paasissutissanik assigiinngitsorpassuarnik pissarsisarput. Assersuutigalugu timmisartoqarfinnit ataasiakkaanit paasissutissat pissarsiarineqartut. Aammattaaq qaammataasatigut assit pingaarutilimmik inissisimapput.

– Qaammataasat nunamik nakkutilliissutit ækvatorip qulaani qangatapput, avannarpasinnerujartortillugulu assiliartat pitsaassusaat ajorsiartuinnartarpoq. Taamaattumik aamma qaammataasat Qalasersuarmut qaninnerusumik kaavittullit atortarpavut, Trine Pedersen nassuiaavoq.

Aamma silasiortut timmisartoqarfinni internetikkut assiliiviit atortarpaat, ilaatigut YouTube aqqutigalugu.

- Qaamatillugu iluaqutaangaartarpoq, kisitsisit takusinnaavagut - allaavorli nammineq isitsinnik sila qanoq innersoq takusinnaallugu, silasiortoq oqarpoq.

Ukioq naliginnaanngitsumik kiattoq

Nuummi januaarip aallartinnerani sila igalaakkut isigalugu ilimagisatut qaqortiginngilaq.

- Decembarip qaammataa ukiut 30-t kingulliit agguaqatigiissillugu kiannerujussuuvoq, Lene Dolmer nassuiaavoq, taassumalu kisitsisit ukiuni 30-ni kingullerni katersugaatigineqartut misissorpai.

Nuummi decembarimi agguaqatigiissillugu 2,5 gradinik issippoq, kiannerpaaffialu 8,5 gradiuvoq. Ukiut tamaasa agguaqatigiissillugu 5 gradit missaannik issittarpoq, annerpaamillu 3 gradit missaannik issittarluni.

- Taamaattumik nalinginnaasumit kiannerujussuuvoq, Lene Dolmer naqissusiivoq.

Atlantikup avannaani silaannaap assersorneqarnera

Silaannaap qulaaniittut pissutaapput.

– Islandip Tuluit Nunaatalu qeqertaasa qulaani naqitsinertuffik annertoorujuuvoq, naqitsiniisaffiillu nalinginnaasumik Kalaallit Nunaata kangiata sineriaatigut ingerlaartartut akornusersorsimallugit.

Tamatuma kingunerisaanik Kalaallit Nunaanni sila akunnallunilu ilaannikkut siallertarpoq, Danmarkimili nittaattarluni.

- Danmarkimi nilleraangat Kalaallit Nunaanni kiattarnera ilisimaneqarpoq, aamma akerlianik. Pingaartumik kitaata sineriaani taamaappoq, silasiortoq oqarpoq.

Kitaata sineriaa tamarmi eqqugaavoq

Nuuk kisimi silarlummik eqqugaanngilaq.

– Kitaata sineriaani sumiiffinni arlalinni 5-6 gradinik kiappoq. Ullaaq Upernavimmi 4 kiappoq Ilulissanilu 6 missaani kialluni. Ukiup taamaalinerani tamanna qaqutigoorpoq, Lene Dolmer oqarpoq.

Kujataani piffissap ilaani 10 tikillugit kiappoq sialussuarlunilu, apullu aakkiartorpoq. Kitaani sila allaaneruvoq aputeqarnerullunili.

Ullualuinnaat isigineqartut

Naak kisitsisit takutikkaat sila nalinginnaasumit allaanerulluinnartoq, silasiortut silaannaap allanngoriartorneranik nalilersuisussaanngillat.

- Aqagussaq ullullu qulit tikillugit silassaq pingaarnertut misissorpavut. Silap pissusianik ilisimatuut piffissap sivisuup ingerlanerani silassaq misissorpaat, Lene Dolmer oqarpoq.

Ulluni tulliuttuni sila allanngornavianngilaq, nillernerulaassaaq sapaatillu-akunnerata naanerani nittaalersinnaalluni.

- Ullunili qulini sinnerlugit isigissangaanni silap qanoq innissaa nalileruminaappoq. Silammi qanoq innera allanngorataannaavoq,, silasiortoq naqissusiivoq.

Sila allanngujaatsoq

Silasiortut naapertorlugit pissutsit taamaannerat silap qanoq inneranik aalajangersimasumillu inississinnaaneranik takussutissiivoq.

- Silap pissusissamisoortumik allanngorartarnerata taarsiullugu piffissap ilaani sila ataasiinnaq sivisuumik atuuppoq.  Kalaallit Nunaanni ukiukkut sila nalinginnaanngilaq, silasortoq alla oqarpoq.