KL

DK

Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Savalimmiuni ingerlalluartorujussuaq

Bakkafrostip kapisilinnik tunisassiornera nunarsuarmut tamarmut avammut nioqquteqarfiusoq ukiut 20-t ingerlaneranni tonsinit tuusintinit marlussunniit 100.000 tonsingajannut annertuseriarsimavoq.

Kapisilinnik alliartortitsinermi nerukkaatissat immikkut atorneqartarput, taakkunanngalu tunisassiat omega3-mik uuliaqarluartut qulakkeerneqartarlutik. Matumani Gøtuvikimi nerukkaasoqarpoq.
Poul Krarup
Published

Bakkafrost Savalimmiuni najukkani inuiaqatigiippassuit ilagaat, arfininngornermilu juulip 22-ani suliffeqarfik Glyvrarimi qullersaqarfimminut innuttaasunik qaaqqusivoq. Allaffeqarfik, tunisassiorfik umiarsualivimmilu kilisaatit tamanit takuniarneqarsinnaasutut ammatinneqarput. Suliffeqarfik tamatuma kingorna missingiivoq, ukioq manna aaqqissuussinermut takuniaasut 2000-it missaanniittut peqataasimasut.

Bakkafrost najukkami timersoqatigiiffiit ilarpassuinut najukkamilu inuiaqatigiinni arlalinni Savalimmiuni suliffeqarfiit annersaata suliaqarfigisaani ingerlatanut aamma tapersersuisuuvoq.

Pisortaq Regin Jacobsen allaffimmini tikilluaqqusivoq, suliffeqarfiullu ineriartortinneqarnerani piujuartitsineq oqaatsitut pingaarnertut atorneqarluni. Piujuartitsinerit suugaluartulluunniit pineqarput, avatangiisinut tunngasuinnaanngitsut aammali inuiaqatigiinni, inooqatigiinnermi aningaasarsiornermilu piujuartitsineq pineqarlutik.

Regin Jacobsen ineriartorneq tamakkerlugu peqataasimavoq, 1968-imi marlunnik ukioqarluni ataatami nunami ilisimaneqarluartup Hans á Bakkap – qatanngutini Róland peqatigalugu suliffeqarfimmik nunamilu aalisakkanik suliarinnittarfiit siullerpaartaasa ilaannik aallartitsineraniilli. Akkaa Martin 1971-imi peqataalerpoq. Regin 16-iinnarnik ukioqarluni atuartuusoq angutaata qinnuigisimavaa naatsorsuuserivimmi ikiuutileqqullugu. Ilinniarnermi peqatigisaanik ukiuni tamani suliffeqarfimmi peqataasimavoq 1989-imilu angunni siulersuisuni suli ilaasoq pisortatut atorfeqalinnginnermini aamma aningaasaqarnermut pisortaasimalluni.

Ammassassuit najukkami inuiaqatigiinnut

Suliffeqarfik aallartikkami Savalimmiuni kangerluit takinersaanni Skálafjørðurimi eqqaanilu ammassassuarnik aalisarlunilu najukkami inuiaqatigiinnut tunisassiorsimavoq.

Aaqqissuisuuneq innersuussivoq:

Allaaserisaq una aviisimit Sermitsiamit tigusaavoq, aaqqissuisuunermit Dorthe Olsenimit toqqarneqarluni.

Taamaalillutit nittartakkami atuartartutut aviisimi allaaserisamik, nalinginnaasumik aningaasanik akeqartartumik atuarsinnaallutit. Neriuppugut allaaserisaq aviisit allaanerunerannik aamma tusagassiutini akeqanngitsuni issuakkatut nutaarsiassaannaannginnerannik takutitsiumaartoq. Aviisit pitsaassusaat annertooq itisiliinernit aamma tunuliaqutinik aamma minnerunngitsumik inuit pillugit allaaserilluakkanik pissuteqarput.

Neriuppugut misiliummik pisartagaqalernissannut isumassarsiorfigisinnaagit, taamaalillutik inuiaqatigiit ineriartornerannut malinnaalluarsinnaanerussagavit.

Aviisimut neqeroorummik pissarsigit – 38 39 40 sianerfigiuk imaluunniit mail adm@sermitsiaq.gl allaffigalugu

Ukiuni tamani najukkami isumalluutinik iluaqutiginninneq nerisassanillu peqqinnartunik tunisassiorneq pingaarutilimmik naleqarsimavoq.

Tunisassiorneq 70-ikkunni inerisarneqarpoq, Bakkafrostillu nunami aalisakkanik uumatitsivinniittuuteqarnerit siullerpaartaasa ilaat 1979-imi aallartippaa. Inuussutissarsiut ukiut tulliuttut ingerlaneranni ineriartorpoq 80-ikkullu naalerneranni aalisakkanik uumatitsivinniittuuteqarnermut ingerlatseqatigiiffiit 65-inik amerlassuseqalermata qaffasinnerpaamiilerluni.

Soorlu nunalerinermi nunaateqarfeerarpassuaqartoq, aalisakkanik uumatitsiveqarnerup iluani suliffeqarfeerarpassuarnik pilersitsiniartoqarsi,avoq. Tamannali isumassarsiatsialaanngitsoq paasinarsisimavoq, Regin Jacobsen ullumikkut oqarpoq.

Kapisillit akornanni nappaatit pissutaallutik arlallit 90-ikkut aallartinneranni akiliisinnaajunnaarput, kisianni ingerlatseqatigiiffiit 28-t ajornartorsiorneq siulleq anigorsimavaat.

Naleqartitat nutaat

Ukiuni siullerni tunisassiorneq 1990-ip missaani 10.000 tonsinit 2000-ip missaani 30.000 tonsinut annertuseriarpoq, suliaqarfik 2002-03-mi nappaammit nutaamik eqqugaammat. Tamatuma kinguneranik kapisillit nappaateqartut tamarmik piuneerunneqarput, aallaqqaataaniillu aallarteqqittoqartariaqalerluni. Tamatuma peqatigisaanik inatsisit sukannernerujussuanngorput. Kangerlunni tamani maanna uumatitsiveqarfimmik ataasiinnarmik pigisaqartoqarsinnaalerpoq. Uumatitsivinnilu tamani kinguaariit ataasiinnaasinnaalerlutik.

Oqartarpugut, piujuartitsineq tunngavigalugu nunarsuarmi uumasunik nakorsaqarnikkut nakkutilleeriaatsit sakkortunersaannik pigisaqarluta. Nutaat ilinniarpavut aniguillutalu. Ajornartoornerup kingorna ingerlatseqatigiiffiit pingasut sinnerupput. Aningaaseriviit peqataapput aningaasaliillutillu, Regin Jacobsen oqarpoq.

Aniguisinnaasimanerannut pissutaasoq tassaavoq, nutaamik periusissioramik najukkamilu nioqqutissanik ineriikkanik tunisassiuleramik. Tamatuma peqatigisaanik nalit qaffariaataa najukkami pisimavoq, najukkamilu suliffissanik pilersitsisinnaasimallutik. Tamanna pitsaanerusumik aningaasarsiutigilerpaat. Tatmatumalu peqatigisaanik piujuartitsinermik pingaartitsillutik.

Aningaaseriviit naalakkersuisullu pitsaasumik oqaloqatigaavut. Savalimmiuni kapisilinnik tukertitanit uumasuuteqarneq piujuartitsisorujussuarmik ingerlanneqarpoq. Tamanna aningaasaliisorpassuarnik kinguneqarpoq. Atortuuteqarfinnut, uumassusilerinermut aningaasaliivugut kapisiliutigineqartunillu pingaartitsilluta, oqaluttuarpoq.

Ileqqutoqqanik tunngaveqartoq

Qangaanerusoq ingerlaannarsinnaasimapput ammassassuarnik igalaaminermiittunik tunisassiornermikkut – ammassassuit seernartulikkat, ammassasuit karrylikkat ilaallu ilanngullugit, ammassassuillu najukkami pisarineqarsimanerannik oqaluttuassartaqartitsillutik. Oqaluttuassartaq taanna ammassassuarnut aamma malinnaatinneqarsimavoq tunisassianik ineriikkanik avammut nioqquteqaleramik, soorluttaaq tunisassiornerup piujuartitsisuuneranik ammassassuup tamarmiusup atorneqarfigisaanik oqaluttuarinninnissaq taakkununnga aamma pingaaruteqarsimasoq. Ammassassuit 30 procentiinnaat nerpinnut saaneeraajakkanut atortarpaat, sinneruttullu imaluunniit 70 procentit aalisakkanik qajuusaasianut uuliamullu atorneqartartut saniatigut kapisilinnik uumatitsivinni uumasuuteqarnermut, saniatigooralugu suliffeqariunerupajaartumut, atortarlugit.

1995-imi kapisilinnik tunisassiorneq ima annertutigilersimavoq, aalisakkanik allanik tamanik – ammassassuarnik, avaleraasartuunik, peqqussuarnik allanillu - tunisassiorneq unitsinneqarluni – taamaallaallu kapisiliuteqarneq tamakkiisumik aallunneqalerluni. Kapisiliutivut piumaneqarluarput, nerukkaatissaatitta, aalisakkat najukkameersut atorlugit tunisassiarineqarsimasut, immikkut mamassuseqarnissaannik qulakkeerinnissimagatta. Tamanna taamanimiilli ingerlateqqissimavarput qulakkeerlugulu, kapisillit Bakkafrostimeersut namminerisaminnik mamassuseqarnissaat, Norgemi allanilu unammillertinit immikkooruteqartumik, taakkunani karrit, majsit nunalerinermilu tunisassiat nerukkaatigineqartarmata.

Bakkafrost Savalimmiuni kapisilinnik tunisassiortuni annerpaajuvoq.

Kingullermik 2022-mi Klaksvíkimi Bakkafrost Strondimi kapisilinnik tukertitsivimmik nutaamik, kapisileeqqat (smoltit) imaanut avalatsinneqannginnermi angissusaannik annerulersitsiviusinnaasumik, sanaartortoqarpoq. Tunisassiorfik nutaaq 60-ingajannik karersuaqarpoq, imermik 30.000 m3-inik imaqarsinnaasunik.

Bakkafrostip tunisassiorfia nutaaq nunarsuarmi tunisassiorfiit annersaata ilaattut kapisileeqqanik ukiumut 8 millioninik tunisassiulissaaq – nunarsuarmi tunisassiat tamarmiusut 1,5 procentiinit annertunerusut taamaaqatigisaannik.

Tukertitsiviit uumatitsiviillu assigiinngitsut qulit atorlugit suliniuteqarujussuaq pineqarpoq, taakkunanilu kapisillit suaaneranniit aalisakkatut 500 gramminik oqimaassusilinnut oqimaassuseqalernissamut inerisarneqartassapput. Tunisassiorfik nutaaq Bakkafrostip Savalimmiuni ukiuni aggersuni inuussutissanik piujuartitsisumik tunisassiornerup annertusinissaanik kapisilinnillu 100.000 tonsinik tunisassiorsinnaalernissamik anguniagaanut ilaavoq.

Suliaq tamanna sanaartukkani innaallagissap, immamik nillusaanerup aamma biofilterillu iluanni immikkut ilisimasaqarnissamik piumasaqarfiusimavoq. Tunisassiorfik tamatuma saniatigut aalisakkanik assartueriaatsinik nutaaliorfiusumik, immamik uumatitsivinneersumik atoqqiiffiusinnaasumik, atortulersugaavoq. Taamaalilluni immamik annertuumik aallertarneq minnerunngitsumillu aalisakkanut mikisunut eqqortumik PH-eqalersitsilluni kissassuseqalersitsillunilu suliarinnittarneq pinngitsoortinneqassaaq, tamatumalu peqatigisaanik piujuartitsineruneq anguneqassalluni.

Najoqqutaq: Byens Netværk

Suliffeqarfissuaq pisiortornikkut kattussuunnikkullu alliartorpoq tukertitanillu tunisassiornini uumatitsivinnilu uumasuuteqarnini annertusillugu.

Taakkua nunarsuarmi kapisilinnik tukertitat 2-3 procentiinik tunisassiortuupput Savalimmiunilu aalisakkanik qajuusaasianik tunisassiorfimmut nammineq pigisaminnut Havsbrúnimut aningaasaliisimallutik, taamatuttaarlu Danmarkimi Skagenimi Hanstholmimilu aalisakkanik qajuusaasianik tunisassiorfinnut aningaasaliisimallutik.

Nunarsuarmi kapisilinnik uumatitsiviutilinnik kisiartaagunarpugut nammineq aalisagaatitsinnit peqqissunit piujuartitsisunillu nerukkaatissanik isumaginnittuusut. Taamaattumik kapisiliutivut nunarsuarmi kapisilinnit allanit allatut nerukkaateqartinneqartunit peqqinnerupput aalisakkallu uuliaannik Omega3-mik akoqarnerullutik, Regin Jacobsen naliliivoq.

2000-ikkut aallartinneranni ajornartoornerup kingorna suliffeqarfik 2005-imi kapisilinnik 10.000 tonsinik tunisassiulerpoq. Tunisassiornertik annertusivaat sulilu annertusiartortillugu.

2010-mi Oslomi børsenimi nalunaarsorneqarpugut, kapisilinnik uumatitsiviutillit amerlanersaat børsimi tassaneq nalunaarsorneqarsimammata. Taamatuttaaq suliffeqarfinnik uumatitsiviutilinnik arlalissuarnik pisiortorpugut, taamaalillunilu Savalimmiuni ullumikkut kapisilinnik uumasuuteqarnermik ingerlatsiviit marluinnaallutik, tassalu uagut aamma Hiddenfjord, uagutsinnut assingusumik oqaluttuassartaqartoq.

USA-mut namminerisamik timmisartumik assartuuteqartut

Bakkafrost Savalimmiut avataanni aamma aningaasaliisimavoq. Suliffeqarfik 2020-mi allilerivoq Skotlandimi aningaasaliilluni taamaalillunilu The Scottish Salmon Company pigilerlugu, tassanilu ullumikkut Skotlandip kippasissuani 600-nik sulisoqarlutik kapisilinnillu ukiumut 30.000 tonsinik tunisassiorlutik suliffeqarfiit aninersaannut ilaalersimallutik.

Bakkafrostip Danmarkimi Fynimi Munkebo Seafoodip 40-nik sulisoqartup kapisilinnillu qillertuusani tunisassiortup 90 procentia 2022-mi pisiaraa.

Bakkafrost Amerikami niuerfimmi aamma annertusaasimavoq New Yorkillu ungasinngisaani New Jerseyimi aningaasaliisimalluni, tassanilu 60-inik sulisoqarluni. Bakkafrostip ingerlatseqatigiiffiutini FarCrgo P/F 2022-mi pilersippaa timmisartorlu assartuut Boeing 757-200 pisiaralugu, taannalu 7.000 kilometerinik isorartussusilimmut timmisinnaassuseqarpoq assartukkanillu 35 tonsinik usisinnaassuseqarluni.

Kapisilinnik nutaarluinnarnik qaffasissumik pitsaassusilinnik USA-mut, Israelimut niuerfinnullu ungasissumiittunut allanut, aalisakkat Savalimmiuni kangerlunni qaqinneqarneranniit ullup ataasiinnaap qaangiunnerani, tikiussisinnaalernissaq anguniagaavoq. Ilimagaarput tamanna unammillersinnaassutsinnik malunnaatilerujussuarmik nukittunerulersitsissasoq.

Amerikami niuerfimmi siuariarnissaq ukiorpassuarni anguniagarisimavarput, Amerikamilu New Jerseyimi suliarinnittarfipput peqatigalugu suliniutip tamatuma pisisartut sapinngisamik pitsaanerpaamik sullinnissaannut periarfississavaatigut, Regin Jacobsen aggustimi 2022-mi timmisartumik pisinissamik isumaqatigiissut inissimmat, oqarpoq.

Timmisartoq aallaqqaammut Vágarip New Yorkillu akornanni timmisartuussisartussaavoq.

Suliffeqarfik Frankrigimi Boulogne sur Merimi aamma aningaasaliisimavoq.

Ruslandimit tunuartut

Bakkafrsot februaarip 24-ani 2022-mi Ruslandimik annertujaamik niueqateqarpoq kaaviiaartitat 10 procentiisa missaannik annertussuseqartumik. Ullut marluk qaangiummata niueqatigiinneq tamanna matuneqarpoq.

Ukraine ullut marlussuit ingerlareersullu susoqarnersoq takugatsigu Ruslandimik niueqateqarneq ingerlatiinnarsinnaasimanngilarput. Tamanna aningaasaqarnikkut annernaraluartoq ullumikkut takusinnaavarput aalajangiineq eqqortuusoq, Regin Jacobsen oqarpoq.

Savalimmiuni atortulersuutinut nutaanut aamma aningaasaliisarput. Suliffeqarfik Klaksvikimi 2022-mi suliarinnittarfimmik nutaamik ammaavoq - ”smoltstation”-imik taaneqartumik – nunami kapisilinnik tukertitsinermik suliaqarfiusumik – ”storsmolt”-imik – katillugit 1 milliardinik nalilimmik. Nunami tassani aningaasaliineq annertoorujussuaq.

Storsmoltimik annertusaaneq ingerlateqqipparput, maani 2023-mi Norðtoftirimi aamma Glyvradalurimi tukertitsivinnik, smoltiutitsinnik 500 grammit missaannik angissuseqalersitsiviusussanik, tamannalu siuariartornermut ingerlatitsisuussaaq uumassusilinnilu aarlerinaammik annikillisitsissalluni.

Tamatuma saniatigut suliffeqarfik biogassimik nukissiorfimmut aalisakkat perlukuinik toqqammaveqartumut kiisalu umiarsuarmut innaallagissamik ingerlateqartumut aningaasaliivoq.

Ullumikkut ataatsimut katillugit kapisilinnik 100.000 tonsinik tunisassiorpugut tamatumalu ukiut tulliuttut tallimat ingerlaneranni 160.000 tonsinut annertusinissaanik pilersaaruteqarpugut, Regin Jacobsen oqaluttuarpoq, paasissutissiillunilu ukiuni tulliuttuni tallimani 6,5 milliarder koruuninik aningaasaliissuteqarnissaq pilersaarutigineqartoq.

Bakkafrostip avammut tunisartagaasa 50 procentii EU-mut tunineqartarput, 25-30 procentit USA-mut sinneruttullu Asiamut.

Suliffeqarfik ullumikkut 1.900-t missaannik sulisoqarpoq, taakkunannga 1.200-t Savalimmiuni, 600-t Skotlandimi, 50-it Munkebomi aamma 60-it New Jerseyimi.

Suliffeqarfik ullumikkut Savalimmiuni katillugit 20 milliarder koruuninik nalilinnik tunisassiorfiuteqarpoq.

Bakkafrost Savalimmiuni kangerlunni 17-ini kapisilinnut uumatitsiveqarpoq 21-nik.

aalisarneq piniarnerlu inuussutissarsiutit
Powered by Labrador CMS