kinguaattoortut
Aleqa Hammondip qallunaat Nunatsinnik kingulliutitsinerannik ernumassuteqarpoq
Kalaallit Nunaata imartaani atorsinnaasunik uuttortaanerit maanna sivisuallaareerputm, Folketingimut ilaasortaq Aleqa Hammond (S) isuamaqarpoq
Københavnimi naalakkersuisut naalagaaffeqatigiinnermi imaani sillimaniarneq pillugu suliassatik kingulliuppaat.
Siumumeersoq Aleqa Hammond maanna taama isornartorsiuivoq, Nunattalu imartaani uuttortaanernut kinguaattoqqasunut oqallisaasumut ilanngulluni.
Nunat allat issittumut tulluarsakkanik atortorissaarutitigut siuarsaaleruttorput, nanarpaaluillu issittumi ilisimatusarnertik suli annertusarlugu. Tammammat eqqumiippoq Danmarkip pingaarnersiuinermini nunarput kingulliuttutut immagu, Aleqa Hammond tusagassiuutinut nalunaarummi allappoq.
Kalaallit Nunaat illersorsiuk
- Taassumalu saniatigut suliassanut nunatsinnut attuumassuteqartunut qanoq Danmarkip inissisimanera aamma takujuminaalluni. Erfalasunik amusineq naammanngilaq, taanna qallunaat aalajangiuteqqammisaannut, Nunatta erfalasuanik juunip 21-ani erfalasulertalernissaannut tunngatillugu taama allappoq.
- Innuttaasunik paarsineq aamma pingaaruteqarpoq, Hammond taama oqarpoq.
Politikenip ataasinngormat oqaluttuaraa, Geodatastyrelsenip Københavnimit Jyllandip avannaanut nuunneqarnerata ilaatigut Kalaallit Nunaanni itissutsinik uuttortaanerit kinguaattoortissagai.
Aleqa Hammondip tikkuartorpaa, nunatta ilaannaa SAR-imik upalungaarsimasut akunnerit arlalialunnguit iluini sullissinnaagaat. Nunatta kangiatalu imartaani akunnerit arlallit, allaat ullut arlallit utaqqisoqarsinnaasoq sila pissutaatillugu.
Kigaatsumik ornigunneq
2015-imi aasaanerani Issittumi Sakkutooqarfik, silarluttumi Tunup sineriaani uuliakoortoqarmat qanoq sukkatigisumik ornigussinnaanertik sungiusarnissaanut periarfissaqarput.
Tassani ullut tallimat qaangiummata sakkutuut aatsaat apuupput.
Atuaruk: Uuliakoortoqarsimanera ulluni tulliuttuni aatsaat misissorneqassaaq
Aleqa Hammond isumaqarpoq, kigaatsumik ornigunniartarneq aamma sinerissami uuttortaanerit amigartut Issittumik pingaartitsinnginnermut ataatsimut isigalugu pingaartitsinnginnerusoq.
Siornatigut kinguaattoornerit
- Pingaaruteqaqaaq isumaqatigiissutit eqquutsittarnissaat, aamma isumannaallisaaneq eqqarsaatigalugu, politikeri uuttuinerit kingusinaartut pillugit allappoq.
Nunatta imartaani itissutsinik uuttortaanissaq pillugu 2009-mi Namminersorlutik Oqartussat miljøministeriellu isumaqatigiimmata uuttortaaneq 2018-imi naammassineqassasoq nalunaarutigineqarpoq.
2012-imili ersarissivoq Nunatta imartaata 20 procentia taamaallaat uuttortartaavigineqarsimasoq, uuttortaanerullu ilaa eqqoqqissaaranilu pitsaavallaarsimanngitsoq.
Paasissutissiinermik takorusuttoq
Uuuttortaaneq ukiuni qulini tulliuttuni suli ingerlanneqassasoq oqaatigineqarpoq, tassa aatsaat uuttortaaneq ukioq 2022 naammassisussanngorluni.
Attaveqarnermut aamma angallannermut naalakkersuisoq, Knud Kristiansen (A), maanna pisumut Danmarkimi naalakkersuisunut paasissutissiinermik qinnuiginninnikuuvoq.
Aleqa Hammond assigalugu folketingimut ilaasortaq Aaja Chemnitz Larsen (IA), aamma uuttortaanissamut kinguuaattoornissaq isornartorsiorlugu oqaaseqarnikuuvoq.