GM: Aatsitassanut immikkut ilisimasallip pissusiviusut avaqqutaarpai

Tallimanngormat Sermitsiakkut ilanngutassiam Kommuni Kujallermi ujarassiuup aatsitassanullu immikkut ilisimassallip Ole Christiansenip Kuannersuarni aatsitassarsiorniarnermut atatillugu VVM-imik nalunaarusiaq sakkortuumik isornartorsiorpaa.

- Immikkut ilisimasallit kommunimut Kalaallillu Nunaanni innuttaasunut teknikkikkut siunnersuisartup suliniummut isummaminik sakkortuumik tamanut saqqummiussinera aamma pissusiviusut saqqummiunnagit uukapaatitsiniarluni paasissutissiisoqarani siunnersuisoqartarsimaneranik oqarnera ajornartorsiutaavoq, Greenland Mineralsimit ilanngutassiaq pillugu Sermitsiaq.AG-mut oqaatigineqarpoq.

Ole Christiansenip ilanngutassiami oqaatigaa, aatsitassarsiortitseqatigiit nalunaarusiamik allattuunerat ajornartorsiutaasoq, aamma aatsitassanut inatsimmi allassimasoq, VVM.imik nalunaarusiat suliffeqarfinnit siunnersortinilluunniit oqartussanit (Namminersorlutik Oqartussanit) akuerineqarsimasunit misissorneqartartussaasut.

Greenland Minerals nalunaarusiap imaanut akisussaasuusut

Aatsitassanut Naalakkersuisoqarfimmi pisortap Jørgen T. Hammeken-Holmip oqaatigaa tamanna aatsitassanut inatsimmi allassimanngitsoq, erseqqissaatigalugulu naggataatigut qinnuteqartoq (Greenland Minerals) tassaasoq qanoq allannissaminut allanillu kikkunnik tapersersorteqartoqassanersoq pillugit akisussaasuusoq.

- Naalakkersuisoqarfimmit isumaqarpugut, arlaannaannulluunniit attuumassuteqannginnerup pingaarnersarisaa tassaasoq nalunaarusiat pisortanit innuttaasunillu nalilerorneqartarnerat. Matumani pineqartumi avatangiisinut tunngatillugit arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsut aamma ilisimatuussutsikkut tunngaveqarlutik siunnersuisimasut assersuutigalugu tassaapput DCE Pinngortitaleriffillu, Jørgen T. Hammeken-Holm oqarpoq.

Naalakkersuisut tassaapput VVM-imi VSB-milu atortut nalunaarusiap imassaanut piumasaqaatinik qaqugukkut naammassinninnersut taamalu tamanut tusarniaassutigineqarnissaanut aalajngiisussat.

Paasissutissat amigaataasut

Ilanngutassiami oqaatigineqartoq alla tassaavoq, nalunaarsukkani avatangiisinut pingaarutilinni taamaallaat kuersaneersunik Risøp 1979-80-imi qooqqup naqqanut inississimasaanit tigusisoqarsimasoq.

Greenland Mineralsimi pisrotap Jørn Skov Nielsenip taamaattoqannginnerarpaa.

- Ole Christiansenip oqaasia iluamuunngilluinnarpoq.

- Fluori eqqarsaatigiinnarlugu, misiliilluni qillerinerit 6000-it missaanniittut ingerlanneqarsimapput, taakku laboratooriani arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsuni misissoqqissaarneqarsimallutik, taanna oqarpoq.

Aatisatassarsiorfiit niuerfimmi nalunaarsorneqarsimasut JORC-mik akuersisussaasut

Ole Christiansenip oqaatigaa 1979-80-imi kuersanik qooqqup naqqanut inississimasanit tiguneqarsimasunik atuineq piiarneqartussamut tunngassuteqanngitsoq, taamatullu ittunik misissuinerit JORC-mit (Joint Ore Reserve Committee) akuerineqartussaasut.

Greenland Mineralsimit ilisimatitsissutigineqarpoq, misissugassatut tigusani flouri siunnersuisarfimmit SRK-mit JORC-ip malittarisassatut pitsaassusissatullu aalajangersorsimasai malillugit misissoqqissaarneqarsimasut.

- Niuerfimmut nalunaarutivut tamarmik JORC-mi siunnersortimit akuerineqarsimasussaapput aamma malittarisassatut aalajangiunneqarsimasut malillugit ingerlanneqartussaapput, Jørn Skov Nielsen nassuiaavoq.

DCE-mi (Nationalt Center for Miljø og Energi) ilisimatusaqataasup Christian Juncher Jørgensenip VVM-imik misissuisoqarnissaanik aallartitsisimasup nassuiaatigaa, Narsami 1979-80-imi misissugassatut tiguneqarsimasut msissoqqissaarneqarsimanerat ingerlatseqatigiiffiup nammineq misissueqqissaarneranut tapertaliunneqarsimasut.

- Ingerlatseqatigiiffiup misissugassatut saffiugassat tiguneqarsimasut saniatigut aatsitassarsiorfissaq arlaleriarluni misissuiffigisimavaa , flotationstailingsit misissuiffigisimavai saffiugassallu kemiskiusumik suliarineqarnissaanut misissuisimalluni, pineqartut taakku tamarmik tatsimut inissinneqartussatut pilersaarutaapput, taanna itisiliivoq.

Matusinissamut aningaasaliisoqassasoq

Ole Christiansenip ilanngutassiami ilanngullugu ernummatiginerarpaa, Tasermi tailingsinut inissiivissatut sapusiarineqarniartut marluk ukiut 30-t qaangiuppata aserorsinnaanerat, sumiiffillu pineqartoq mingutsinneqarujussuassappat aatsitassarsiorfillu qimagutiinnassappat Kalaallit Nunaat akiligassarujussuarmik akiligassaqalersinnaasoq.

Naalakkersuisoqarfimmi pisortaq Jørgen T. Hammeken-Holm taamatut oqarneranut isumaqataanngilaq.

Aatsitassanut inatsimmi § 74 imatut allassimavoq

§ 73-imi malittarisassat malillugit avatangiisinik naliliilluni nassuiaammik suliarinnittoqarnissaa piumasaqaatigineqarpat qinnuteqartoq nassuiaammik suliarinnissaaq Naalakkersuisunullu nassiullugu. Taamattaaq qinnuteqartoq avatangiisinik naliliilluni nassuiaatip teknikkimut tunnganngitsumik imaqarniliorneranik suliarinnissaaq.

Imm. 2. Avatangiisinik naliliilluni nassuiaammik suliarinninnissaq pillugu kiisalu avatangiisinik nalilersuilluni suliarinninnissaq aamma taassuminnga akuersinissamut Naalakkersuisut erseqqinnerusunik maleruagassiussapput, avatangiisinik sunniuteqartussanik nalilersuinermi atugassanik saqqummiisunik.

Imm. 3. Avatangiisinut sunniutissat pillugit nalilersuinissamik suliarinninnissaq pillugu Naalakkersuisut erseqqinnerusumik malittarisassiuussissapput kiisalu avatangiisinut sunniutissat pillugit nassuiaammik suliarinninnissat akuersissuteqarnissallu pillugit, tamakkununnga ilaallutik atortut avatangiisinik nalilersuinissamut atugassat.

Aatsitassanut inatsimmi § 43 naapertorlugu, piginnaatitsissummik pigisaqartoq matusinissamut pilersaarummik Naalakkersuisunit akuerineqartussamik nassiussissaaq. Pilersaarummi allassimassaaq, sanaartukkanik allanillu qimatisinissaq pilersaarutaappat taakku sumiiffimmilu ingerlataqarfigineqarsimasut kalluarneqarsimasullu qanoq ilillugit qimanneqassanersut.

Sumiiffimmi sanaartukkanik assigisaannillu qimatsinissaq pilersaarutigineqarpat, avatangiisitigut, peqqissutsikkut imaluunniit isumannaallisaanikkut tunngaveqartunik matusereernermi aserfallatsaaliinissanik pisariaqartitsineqarpat, matusinissamut pilersaarut taama aserfallatsaaliinissamut pilersaarutinik tamakkuninngalu uuttortaanermik nalunaarsuinermillu imaqassaaq.