- Ingerlatsivissuit piaaralutik avissaartuutsitsipput
Ataatsimoorluta nukittuneruvugut. Aamma taamannak ingerlatsisariaqarpugut nunat tamalaaat ingerlatsiviisa akornanni, Avatap siulittaasua Mikkel Myrup oqarpoq, Sverigemi issittumi nunat inoqqaavisa ataatsimeqqatigiinneranni Kalaallit Nunaata uuliasiorfinnut aatsitassarsiorfinnullu attuumassutai pillugit.
Ataatsimoorluta nukittuneruvugut.
Oqariaat taanna nungullarsimarpalukkaluarpoq. Kisianni tassa taanna atorneqartariaqarpoq nunatsinni inuiaqatigiit ingerlatsivissuarnut nukittoqisunut akiuunniarnerminni, Mikkel Myrup isumaqarpoq pinngortitaq avatangiiserlu pillugit peqatigiiffimmi Avataq siulittaasoq isumaqarpoq.
- Naak Greenpeace oqallisissaagaluartoq Avatamut pingaaruteqarpoq inunnik uagutsituulli atugaqartunik naapitsinissaq, 41-nik ukiulik Mikkel Myrup oqarpoq taanna sapaatiummat nunat inoqqaavisa Issittup illersorneqarnissaanik atsioqataasoq.
Hotelimi issiavugut nunarsuarmi savimminissiorfiit nunap iluaniittut annersaat isikkivigalugu. Illoqarfik Kiruna Sverigemi issittumut killeqarfimmit 200 kilometerinik avasinnerusumi inissisimavoq. Marlunnik kiappoq. Aatsitassarsiorfitoqaq apummik nutaamik qalligaavoq.
Nunap inoqqaavisa Greenpeace perngaamik naapeqatigaat
Issittumit tamarmit nunat inoqqaavi tamaani katersuuppput. Avatangiisit pillugit suliniaqatigiiffiup Greenpeacep Danmarkimi immikkoortortaata Jon Burgwald siuttoralugu ataatsimeersuarneq suliniutigaa. Suliniaqatigiiffimmit illoqarfik taanna Issittumi Siunnersuisooqatigiit pingasunngornermi ataatsimiiffissaat toqqarneqarpoq, sammisat pingaarnersaralugu Issittumi aatsitassarsiorneq. Naatsorsuutigineqarpoq uuliakoorneq pillugu isumaqatigiissut issittumi nunanit arfineq-pingasunit atsiorneqassasoq, Greenpeacep assorsuaq iluarinngisaa. Anguniagakippallaarpoq Greenpeacep nunat arfineq-pingasut isumaqatigiissutigisassaat isornartorsiorpaa.
Issittumik illersuerusussuseqarneq peqqutaasimanerpa, sapaatiummat Greenpeacemik akerarinninnerpaat ilaat Canadami Inuit Tapirisat siulittaasorisimasaannik Rosemarie Kuptana, ataatsimeersuarnerup naajartornerani nunaqqatiminut avatangiisinullu illersuiniaqatigiinnut kissaatiminik oqaaseqartitsimmat.
- Perngaamik inimi ataatsimi isersimaqatigiippugut. Nunagisatta mingutsinneqarnerisa nalaanni tamatta immikkoorluta inissisimasinnaanngilagut. Immitsinnut nassaarisariaqarpugut nunallu inoqqaavi ataatsimoortariaqarpugut, ataatsimoortunut oqarpoq taakkua ersaattaallutik aallartittut.
Kalaallit Nunaat nalorninartorsiorfimmi
Kalaallit Nunaanni piffissaq imaanngitsoq ornipparput. Nalorninartorsiornartumiippugut nalunarluni suna qanoq isummerfigissanerlugu, ataaserli qularnanngilaq. Ataatsimoortariaqarpugut pinngortitaq avatangiisillu eqqarsaatigalugit, Mikkel Myrup nunat inoqqaavinik ullut marlungajaat ataatsimeeqateqareerluni oqarpoq.
- Kalaallit Nunaani inooriaaserput attatiinnarniarutsigu nutaanik aningaasarsiorfissarsisariaqarpugut. Aappaatigut pinngortitaq mingutsikkusunngilarput taamaattumik ilungersunartumi inissisimavugut, Mikkel Myrup Kirunami ataatsimeersuartunut oqarpoq.
Kirunami peqataaneq nuannaarutigaa
- Afrikami nunat inoqqaavisa oqaluttuarisaat, Shell-ip ukiorpassuarni atornerlussimasaanit aamma Alaskamit, Ruslandimit kiisalu Canadamit assigeeqaat: Nunat tamalaat akornanni ingerlatsivissuit inuiaqatigiinni tikitaminni avissaartortitsisarput, taamaaliornikkut ingerlatsivissuit nukittunerulertarput nunanilu atortussiassat ajornannginnerusumik pissarsiarisinnaalersapaat, Mikkel Myrup Sermitsiaq.AG-mut oqarpoq.
- Aamma takusinnaavarput Kalaallit Nunaat marlunnut aveqqasoq, ilaasa Alcoamik suliniut isumaqatigaat ilaasa akerleralugu. Tamanna nunat tamalaat akornanni ingerlatsivissuit ilisimaqqissaarlugu siunnerfigaat. Nunami avissaartuussimasumi inuit sanngiinnerulersarput suliffeqarfissuillu nukittuninngortarlutik, Mikkel Myrup.
Isuanik suliniut pillugu itinerusumik allaaserisaq amigaataavoq
Pîtánguak' Tittussen, Nuup Kangerluata Ikinngutai, siulittaasoq isumaqataavoq aamma pisortat sakkortuumik isornartorsiorlugit aamma London Mining Isuani suliniut pillugu tusarniaanermik ingerlatseriaat pillugu.
- Nalunaarusiat paasiniaanerillu maannamut saqqummiunneqartut nunat tamalaat akornanni ingerlatsivissuarnit pisiaapput imaluunniit pisortanit nammineq allataallutik, soorlu Geusimit. Suliniut pillugu itinerusumik allaaserisaq amigaatigaarput, innersuussutit naapertorlugit arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsunik immikkut ilisimasalinnit allanneqartussaq. Tamanna assut isornartoqarpoq, Pîtánguak' Tittussen oqarpoq, taanna Greenpeacep ataatsimeersuartitsinerani aamma peqataavoq.