KAIR isumaqatigiinniarnermik kipititsisoq: Qaqortumi mittarfissap ammarnissaa nalorninarsivoq
Kujataani mittarfissaq kinguaattooqqissaaq. 2025-mi ukiakkut ammarnissaa eqquutsinneqarnavianngilaq, KAIR MT Højgaardimik isumaqatigiinniarnernik kipititsimmat. Illuatungeriit mittarfimmi illuutit sananissaannut akit isumaqatigiinngissutigaat.
Qaqortumut timmisartortut mittarfimmut minnissartik qilanaarisinnaavaat, kujataani illoqarfiit pingaarnersaannut millutik, ullumikkutut Narsarsuarmiunngitsoq tassanngalu qulimiguulimmik angallammilluunniit Qaqortumut ingerlaqqillutik.
Aviisi Sermitsiaq taama allappoq.
Qaqortumili mittarfissap siunissaa aatsaat taama nalorninartigilerpoq. Mittarfissap ammarnissaa maannamut ukiunik marlunnik kinguaattooreersorlu annertuumik ajornartorsiutaalerpoq kialuunniit nalummagu qaqugu naammassiumaarnersoq.
Maanna paasineqarpoq Kalaallit Airports Domesticip, KAIR, suleqatigiinnissamik isumaqatigiissut aggustip naanerani taamaatikkaa, taamaalillunilu mittarfiup illutassaannik, kiffartuussivimmik mitsitsisarfimmmillu AFIS-imik napasuliornissamik tamakkiisumik suliarinnittussamik MT Højgaardimik isumaqatigiinniarneq sivitsortoorsimasoq taamaatinneqarluni.
- 250 aamma 300 millionit koruunit akornanni neqerooruteqarpugut. Akiali pillugu KAIR isumaqatigisinnaasimanngilarput, MT Højgaard Grønlandimi pisortaaneq Sune Bastrup Sermitsiamut oqarpoq.
Kalaallit Airportsimit aallaqqaammut siunniunneqarpoq Qaqortumi mittarfik 2023-p naanerani naammassissasoq. Taava mittarfik 2024-mut kinguaattoorpoq. Kingorna mittarfiliornermut ingerlatseqatigiiffiup anguniarpaa Qaqortumi mittarfik ukiaanerani 2025-mi naammassissasoq, maannali naammassinissaa ammarnissaalu nalorninarsilluni.
Aviisimi Sermitsiami atuarnerusinnaavutit. Aviisi uani pissarsiariuk:
