Kuannersuit: ETM 76 milliardinik taarsiivigeqqusoq
Energy Transition Minerals (ETM) taarsiivigineqarnissaminut piumasaqaatiminik Danmarkimi isumaqatigiissitsiniartarfimmut maanna tunniussaqarpoq. Piumasaqaatigineqartut tassaapput 76 milliarder koruunit Kuannersuarni saffiugassanik qaqutigoortunik uranimillu piiaanissamut itigartitsissutip kingunerisaatut.
Australiamiut aatsitassarsioqatigiiffiata Energy Transition Mineralsip (siornatigut Greenland Minerals) Danmarkimut Kalaallit Nunaannullu taarsiivigineqarnissamut piumasaqaatini 76 milliarder koruunit angullugit amerlassuseqartutut naatsorsorsimavai. Suliaq Danmarkimi isumaqatigiissitsiniartarfimmut maanna tunniunneqarpoq.
Taama aatsitassarsioqatigiiffik tusagassiuutitigut nalunaarummi paasissutissiivoq.
Piumasaqaat marlunnut immikkoortinneqarsimavoq. Taarsiivigineqarnissamut piumasaqaaterpiaat 50 milliarder koruuningajannut naatsorsorneqarallarsimapput. Aningaasat taakkua qaavatigut eqqartuussinermi ernialiunneqartut 26,5 milliarder koruunit missaanniittut ilanngunneqassapput.
Aatsitassarsioqatigiiffiup Kuannersuarni aatsitassarsiorfimmik ingerlatsinissamut suliniummut itigartitaasimanini naammaginngilaa, tamatumanilu saffiugassanik qaqutigoortunik uranimillu piiaanissamik kissaateqarsimalluni. Itigartitsinermut tunngavissaq aalajangersarneqarpoq Inatsisartut 2021-mi uranimut inerteqquteqarnermik atuutilersitsimmata.
Inatsimmut ilaatinneqartussaanngitsutut isumaqartut
Aatsitassarsioqatigiiffilli suli isumaqarpoq aatsitassarsiorfimmik suliniutip akuersissutigitinnissaanut pisinnaatitaaffeqarlutik, maannalu piffissami sivisujaami suliaqareerlutik isumaqatigiissitsiniartarfimmi suliamik taarsiivigineqarnissamut piumasaqaatitalimmik tunniussaqarsimallutik.
Ajornartorsiummi, isumaqatigiissitsiniartarfimmi suliami, qitiusoq tassaavoq, aatsitassarsioqatigiiffiup Kuannersuarni suliniummi piiaanissamut akuersissummik tunineqarnissamut inatsisitigut pisinnaatitaaffia. Isumaqatigiissitsiniartarfik qinnuigaa Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu naalakkersuisut misissueqqissaarnissamut akuersissutaatiminni inatsisinilu atuuttuni piumasaqaatit naapertorlugit aatsitassarsioqatigiiffimmut pisinnaatitaaffimmik taassuminnga allanilluunniit unioqqutitsisimanersut aalajangiivigeqqullugu.
Taarsiivigineqarnissamik piumasaqaat suliniutip nalinganik aatsitassarsioqatigiiffiup isumaqarfigisaanik naatsorsuigallarneruvoq. Piumasaqaat naatsorsorneqarsimavoq immikkut ilisimasalinnik oqaaseqaatit tunngavigalugit, aatsitassarsioqatigiiffik allappoq.
Aatsitassarsioqatigiiffik isumaqarpoq pigisanik arsaarinnissuteqarsimaneq pineqartoq, inatsillu nutaaq piiaanissamut akuersissummut atuuttariaqanngitsoq.
Inatsisip imminnut sammitinneqarneranik isumaqartut
Inatsit "politikkimik tunngaveqarpoq immikkuullarissumillu GM-imut (Greenland Minerals, aaqq.) sammitinneqarluni", aatsitassarsioqatigiiffik naammagitaalliummi eqikkarnerani allappoq.
Aatsitassarsioqatigiiffik naapertorlugu Naalakkersuisut 2020-mi apriilimi allakkatigut uppernarsarsimavaat, Energy Transition Mineralsip akuersissummik pissarsinissamut piumasaqaatit naammassisimagai. Tassani innersuussutigaat Aatsitassanut Naalakkersuisoqarfiup VVM-imik VVS-imillu nalunaarusiat tamakkiisuunerannik akuersissutiginnissimanera. Tamatumali akuersissummik tunineqarneq assiginngilaa, aalajangiinissamullu suliami suli alloriarnerinnaalluni.
ETM-ip taamani Greenland Mineralsip 2007-imi misissueqqissaarnissamut akuersissutaatertik taamalu aamma sumiiffimmik aatsitassarsiorfimmik aallartitsinissamut periarfissanik misissuinissamut akuersissut pissarsiaraat.