POORSKIMI IMMIKKUT: Siunnerfigineqartumut imminut ataqqinerulerpugut: Nunarput anguniakkanut nutaanut kivinniaraat

Poorskikkut nalaat ilaqutariittut ataatsimuualaarfissaapput immaqalu allaaserisanik soqutiginartunik sammisaqarfissaallutik. Poorskimut atatillugu Sermitsiaq.AG-mi Inuit pillugit allaaserisanik AG-meersunik ullut tamaasa ilanngussisassaagut. Atuarluarisi.

Jens Heinrich ukiut 48-t sinneqalaartut matuma siornagut Charlottenlundimi inunngorpoq. Taamanili allarpassuartulli ilisimaneqanngilaq, Suso Heinrichip aamma Tom Nordvi Jensenip nukarliliaat peroruni Københavnimi Nunatta Sinniisoqarfiani pisortanngorumaartoq. Arnaa – Nunatsinni arnani siullersaalluni ilinniarnertuunngorsimasoq – ukioq manna siusinnerusukkut toqukkut qimaguppoq, angutaali suli ajunngilaq, taanna kuultinik saffiortutut ilinniarsimavoq.

Angutaali sulisartoqarnermi kattuffililerinermik annerusumik suliaqarsimavoq. Sulisartut kattuffii LO aamma SIK suleqatigiillutik Sulisartut Højskoliat Qaqortumiittoq pilersimmassuk tamatumunnga atatillugu 1960-ikkunni Nunatsinnukarpoq taamanilu Suso naapillugu nukappiaqqallu marluk Jens ukiumillu ataatsimik angajulliusoq Lars ernertaaralugit. Tassa nukariit ilisimasaqarfiulluartumik silarsuaqarlutik perorsagaapput, naak meeraanerat nuannersuinnarnik misigisaqarfiusimanngikkaluartoq, tamatumunnga patsisaalluni meeraanerminni angerlarsimaffianni imigassamik atuisoqangaatsiarnera. Taamaattorli Jensip Ilisimatusarfimmi cand.mag.-itut ilinniakkani 2004-mi naammassivaa. Ukiut arfinillit qaangiummata ph.d.-nngorniutigisani sorsunnersuit aappaanni nunap naalagaanut Eske Brunimut tunngasoq illersorpaa.

Jensip inuunermik isiginneriaatsini angajoqqaaminit kingornussaraa.

- Isumaqarpunga saamerliuniartumik eqqarsariaatsimit sunnerneqarsimallunga: naligiissitaaneq inuillu atukkamikkut assigiinngissusiannut akerliuneq pingaartitarigakkit. Allanut ikiuisinnaassuseqarneq ataatsimoornermullu ikiuunneq. Aamma isumaqarpunga kalaallit periaasianneersoq allanut ikiuisinnaassuseqarneq ikioqatigiittarnerlu, oqarpoq.

Jens maanna Københavnimi sinniisoqarfimmi pisortanngorpoq. Suliffik annerusumik iserfigissallugu qilanaarisaa.

- Suliffik soqutiginartuuvoq, Danmarkimi nunanilu allani pisorpassuarnut attuumassuteqarami, aamma soorunami Nunarput sinnerlugu Nunatta soqutigisaanik siuarsaasussaagami, Jens Heinrich oqarpoq, taassuma sinniisoqarfimmi sulineq ilisimasaqarfigereerpaa, tassami ukiuni kingullerni pingasuni siunnersortitut sulisimagami, kingullertut sinniisoqarfimmi pisortaagallartutut.

- Pitsaasunik allanngueqataasinnaanissara neriuutigaara, nunani tamalaani attaveqarfinnik pilersitsinikkut aamma suleqatigiissutigineqartunik inerisaanikkut aamma immaqa Danmarkimi nunanilu allani Nunarput pillugu ilisimasaqarnerup annerulersinneratigut, Jens oqarpoq, tassa taassuma Naalakkersuisut soqutigisaat politikiallu siuarsaaqataaffigisussaavai.

Nunatsinni illoqarfiit pingaarnersaat: Frankrig

Jens Heinrich angerlarsimaffimmini ukiut 13-issaannik aapparaa Eva Garde, Pinngortitaleriffimmi uumassusilerisuusoq. Evalu marlunnik meeraqarput, Julius arfineq-marlunnik ukiulik aamma Frida aqqanilinnik ukiulik. Aamma nuliaminit siullermit meerarai Noa aamma Mira Luna, 16-inik 20-nillu ukiullit.

Ernerat nukarleq 0. klassimi atuartuusoq aaqqissuussisoqarmat Jens Evalu Nunarput pillugu oqaluttuarlutillu nassuiaatinneqarput.

- Apeqqutigigakku Nunatsinni illoqarfiit pingaarnersaat qanoq ateqarnersoq ilisimaneqarnersoq niviarsiarannguarlu oqarami “Frankrig!”, Jens oqaluttuarpoq akissutigineqartorlu inequnartoq qungujuutigalugu, imaaliallaannarmi puigorneqarsinnaanngimmat.

Ilaqutariit nuannisassagaangamik ilaqutariinnut naleqquttunik isiginnaartarput, soorlu X-factor, filmit assigisaalluunniit – soorunamilu, taanngitsoorneqarsinnaanngillat – mamakujuit. Tamanna angerlarsimaffianni imaluunniit Bornholmimi sommerhusianni pisinnaasarpoq, tassanilu aamma nalunnguartoqarluartarluni.

Jens sapinngisani naapertorlugu timersortarpoq. Arpanngikkaangami nukkassartarfiliartarpoq.

- Tassa ilaatigut qiterlulernissara pinngitsoorniarlugu taamaaliortarpunga. Issiavallaartaraannimi qiterlulertoqarsinnaasarmat, oqarpoq.

Siornatigut arsaattarsimaqaaq aamma K-33-mi kingusinnerusukkullu B-67-imi arsaqataasarsimalluni kiisalu Danmarkimi arsaattarsimalluni. Ullutsinnili arsarpallaarunnaarsimavoq.

Qaqortoq peroriartorfigalugu nuannersuusoq nalinginnaasumik eqqaamavaa.

- Ikinnguterpassuaqarama, asimiittaqalutalu sisorarluta, aalisariarluta arsaallutalu, oqarpoq.

- Assigiinngitsorpassuartigut meeraaneq iluarisimaarnartoq, piffissamili tamatumani erngunneq atugaaqaaq, tamakkulu inooqataaffigisimavakka, ammalluni oqarpoq.

Taamaattumik inuunermini imigassaq taassumalu aarlerinartortai eqqumaffigisimavai, nakkaaffigiumanagit, namminerminummi pingaaruteqarmat meeqqami namminermisut toqqissisimannginnermik nalorninermillu misigisaqartinnginnissaat.

- Meeqqat tamakkuninnga misigisaqartinneqassanngillat.

Oqaluttuaq ilinniarfiusoq

Naak Jens Heinrichip arnani ilinniartitsisuugaluartoq, meeqqat atuarfianni ilinniartitsisorisimanngisaannarpaa. Arnaami atuartuunerata nalaani Sulisartut Højskolianni forstanderiuvoq. Piffissaq tamanna nuannaarluni eqqaamasarpaa.

- Piffissaq nuannersuuvoq. Pitsaasunik tunniusimasunillu ilinniartitsisoqaratta, oqarpoq.

Ilinniagaqarluni ingerlaqqinnermini illoqarfiit assigiinngitsut najugaqarfigisarpai: København, Aarhus, Aasiaat, Narsarsuaq aamma Nuuk.

15-inik ukioqartoq angajoqqaavi avipput. Misikkarisseruttornerup nalaani ukioqartoq, paasisinnaalereersimalluguli tamanna angajoqqaaminut pitsaanerpaasoq.

- Tamanna sakkortoqaaq, sivitsormalli ajunngilaq. Misigisarli nuannersuunngilaq, oqarpoq.

Jens oqaluttuarisaanermik nuannarisaqartuuvoq, Danmarkimullu nuutsinnani Nunatta Katersugaasiviani inspektøritut ukiuni pingasuni sulisimalluni. Tassani ilaatigut sorsunnersuup nalaani Nunatta inissisimanera pillugu saqqummersitsineq suleqataaffigaa, taamalu ukiut arlaqanngitsut qaangiunneranni Eske Brun aamma sorsunnersuup kingorna Nunatta nutarterneqarnera ph.d.-nngorniutigalugit.

Taanna kalaallit allat assigalugit, aliortukkamik oqaluttuartarpoq.

- Saqqummersitsinermi Eske Brunip assinga iikkamit nakkarami, oqarpoq namminerlu oqaatigalugu taamaaliortut kikkuusimassanersut.

- Isumaqarpunga blok 5-imi qaartoornermut attuumassuteqassasoq. Qarmasissiat tassanngaaneersut tamaasa Nuutoqqamut inissinneqaramik, tamatumalu kingorna taakku qaavannut Nunatta Katersugaasivia sananeqarluni, taamaalilluni imaassinnaavoq sulisartut ilaat suli angalaartut.

Tamanna suli annerusumik paasisaqarfigineqanngilaq, oqarpoq.

Anersaaq immikkut ittoq

Oqaluttuarisaanermik paasisaqarusunnera, nammineq isumaqarpoq meeraanermineersuusoq.

- Sulisartut Højskolianni immikkut ittumik anersaaqarami, soorlu namminersornerulernissamut isumaqatigiinniarnernut kikkullu naalakkersuisunut ilaasortaanissaanut tunngasunik. Taava aamma angutaa oqaluttuarisaanermut tunngasunik sammisaqartorujussuuvoq arnaalu immini oqaluttuarisaanermigut soqutiginartuulluni. Arnamili oqaluttuassartaa sammineqartillugu ingammik ataaseq puiguikkiussimavaa.

- Ittora takusimanngisaannagara – inunngornissara ukiunik arfineq-pingasunik sioqqullugu toqusimasoq - piniartorsuusimavoq, Nuummullu 1950-imi umiamik nuussimallutik. Allatorluinnaq inooriaaseqarsimanerat qangarsuunngitsoq pisimasutut misinnarami. Taavalu anaanaga aamma arnani siullersaalluni ilinniarnertuunngorluni. Inatsisilerituutut ilinniartuuvoq ilinniartitsisunngorlunilu. Piffissamilu sivikitsuinnaasumi ineriartorneq annertusimaqaaq, oqarpoq.

- Angusaqarsimaqaagut, aamma Nunatta akisussaaffiit oqartussaaffiillu nunamut namminermut tunngasut amerlanerujartuinnartut nammineq isumagilerpai. Ineriartornermut ilusilersueqataarusuppunga, tamatumami naggataagut inernerissammagu Nunatta namminiilivinnera, oqarpoq.

Kalaallillu tamakkuninnga tamanik nammattussat, allatuulli unammilligassaqarput, ataatsimulli isigalugu ajunngitsup tungaanut ingerlasoqartoq isumaqarluni.

- Imminut ataqqineq anneruleraluttuinnarpoq paasillugulu aqqut sorleq aqqutigiumanerlugu, Jens Heinrich inerniliivoq.