Professori isumaqatigiissitsiniarnermik suliassaq pillugu: Namminersorlutik Oqartussat asuli oqalupput
Isumaqatigiissut pillugu isumaqatigiinngissuteqarneq isumaqatigiissitsiniartarfimmi aalajangiiffigineqartarnera nalinginnaasuulluinnarlunilu ajornaatsumik suliarineqartarpoq. Greenland Mineralsip oqartussaaqataanermik ataqqinninnginneratut isigineqarsinnaanngilaq, inatsisilerinermi professori oqarpoq.
Naalakkersuisut pingasunngornermi ilisimatitsissutigaat, Greenland Mineralsi Kalaallit Nunaannut qallunaallu naalagaaffiannut isumaqatigiissitsiniarnermik suliassamik aallartitsisoqarnissaanik kisaateqarsimasoq.
Isumaqatigiissitsiniartarneq suliniutaavoq isumaqatigiissuterpassuarnut ilanngunneqarsimasoq. Isumaqatigiissitsiniarnermi isumaqatigiissut aalajangersimasoq pillugu isumaqatigiinngissuteqartoqarnerani kikkut eqqortumik oqaaseqarnersut aalajangiiffigineqartarpoq.
Københavns Universitetimi Center for Offentlig Regulering og Administrationimi professoriusoq Peter Pagh taamatut nassuiaavoq:
- Isumaqatigiissitsiniartoqartarpoq illuatungeriit isumaqatigiissummut aalajangersimasumut isumaqartigiissitsiniartoqarnissaa aallaqqaammut ilanngussimagaangassuk, imaluunniit tamatuma kingusinnerusukkut pinissaa illuatungeriit isumaqatigiissutigisimagaangassuk, taanna oqaluttuarpoq, erseqqissaassutigalugulu isumaqatigiissuteqarsimagaanni tamanna nalinginnaalluinnartuusoq.
Nunami maani uranimik piiaasoqarnissaanik inerteqquteqarneq siorna ukiakkut atuutsinneqalernerata kingorna, Greenland Mineralsip tamatumunnga qanoq isummernissaa piffissami sivisunerusumi pissanngatigineqareeroq, isumaqatigiissitsiniarnermik suliassamik aallartitsisoqarnissaanik kisaateqarsimaneq nalunaarutigineqarpoq.
- Nalunaaruteqarnermi asuli oqaluttoqartoq
Greenland Mineralsip Kuannersuarni misissuinerminut koruuninik hunnoruju miliuunilikkaanik atuisimanerminut taarsiiffiigineqarsinnaannginnera Naalakkersuisut maannamut attasimmavaat. Suliniut uranimik inerteqquteqarnerup kinguneranik piviusunngorsinnaanngilaq.
Naalakkersuisut tusagassiorfinnut nalunaaruteqarnerminni ingerlatseqatigiiffimmut assuarinnipput:
- Greenland Mineralsip isumaqatigiissitsiniarnermik suliassamik aallartitsinissamik kissaateqarnermigut, inuiaqatigiit kalaallit uranimik qalluinissamik inerteqquteqarnissamik kissaataat ataqqissanagu toqqarpaa, qallunaallu isumaqaatigiissitsiniartarnikkut eqqartuussiviat aqqutigalugu Kuannersuarni uranimik qalluinissamik periarfissaq pinngitsaaliissutiginiarsaralugu.
Taamatut oqaaseqarneq asuli oqalunneruvoq, Peter Pagh oqarpoq, Taassuma erseqqissaassutigaa, isumaqatigiissitsiniarnermi politikkikkut aalajangeeriaaseqartarneq pineqartanngitsoq, isumaqatigiissutinilli malinninnissaq pineqartartoq.
Kalaallit Nunaata aalajangersinnaavaa isumaqatigiissutigineqarsimasumik malinninnginnissaq, Kalaallilli Nunaata aalajangersinnaanngilaa, isumaqatigiissutigisimasap malinneqarsimannginnerani illuatungerisap taarsiiffigineqarnissamik piumasaqannginnissaa, tamannaavorlu isumaqatigiissitsiniartarfvimmi isummerfigineqartussaq:
Nordsømut assingusoq
- Isumaqatigiissitsiniarnermi isumaqatigiissutip qanoq paasineqarnissaa pineqartarpoq, Peter Pagh oqarpoq.
Taassuma erseqqissaassutigaa, Naalakkersuisut Greenland Mineralsillu isumaqatigiissutigisimassaat ilisimanagu, Danmarkimili pisimasumut assersuuppaa, tassani politikkerit arlallit Nordsømi uuliasiorluni qillerisoqarnerata unitsinneqarnissaa piumasarisimavaat, tassa akuersissutigineqarsimasut suli atuunneranni:
- Tassunga atatillugu qillerinerit unitsinneqarnerat akeqassanngitsoq politikkerip ataasiinnaalluunniit oqaatigisimagaa tusarsimanngilara. Ingerlatseqatigiiffiit pineqartut taarsiiffigineqarnissaat ilimanarluinnarpoq, Peter Pagh oqarpoq.
Professorip erseqqissaassutigaa, suliaq Naalakkersuisut ilalerneqarnerannik inerneqarluarsinnaasoq, tamatumanili isumaqatigiissutigisimasap imai apeqqutaallutik.