Uran aamma Kuannersuit: Naaja Nathanielsen Kujataani innuttaasunik ataatsimiititsivoq
Aningaasaqarnermut, Naligiissitaanermut, Aatsitassanut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoq, Naaja Nathanielsen (IA), urani pillugu inatsit aamma Kuannersuarni suliniut pillugu paasissutissiiniarluni, Nunatsinni innuttaasunik ataatsimiititsinernik arlalinnik ingerlataqarpoq. Sapaatip-akunnerata siuliani Qaqortumi, Nanortalimmi, Narsami aamma Narsarsuarmi ataatsimiititsisoqarpoq.
Innuttaasunik ataatsimiititsinerni arlalinni Naalakkersuisut ulluni kingullerni innuttaasunit apeqqutigineqartunik akissuteqarnissamut aamma Kuannersuarni suliniummut killiffik pillugu kiisalu urani pillugu inatsimmik paasissutissanik tunniussaqarnissamut periarfissaqarsimapput.
Silap pissutigalugu ilungersunartorsiornerit aamma piffissakilliorneq pissutigalugit ataatsimiinnerit Igalikumut aamma Qassiarsunnut maanna tikeraarnissaq ajoraluartumik pisinnaasimanngilaq, Naaja Nathanielsen, Sermitsiaq.AG-mut ilisimatsitsivoq.
Naaja Nathanielsenip oqarnera naapertorlugu urani pillugu inatsimmik ukiut marluk missaanni atuutereersumik innuttaasunut ilisimatitsiniarneq, innuttaasunut ataatsimiititsinerit siunertaraat. Inatsisip siornatigut aaqqissorneqarnera naalakkersuinikkut aamma innuttaasut akornanni isumaqatigiinnginnermik pilersitsisimasoq taassuma oqaatigaa.
Naalakkersuisup taamaattumik maanna inatsimmut tunngatillugu killiffik aamma suliniut pillugu nassuiaanissamik kissaateqarsimavoq. Aatsitassarsiorneq Covid-19-ip nunarsuaq tamakkerlugu tuniluunnera sioqqullugu killiffimminut uteqqilertoq oqaatigaa, aatsitassarsiortullu ataatsimut isigalugit pitsaasumik ineriartornerarpai.
Inatsit ineriartornermik aporfiliinngilaq
Inatsisip akuerineqarnerata kingorna uranimut inatsimmik unioqqutitsinerit pissutigalugit Naalakkersuisut akuersissutinik utertitsisariaqarsimanngitsut, Naaja Nathanielsen ilisimatitsivoq, inatsisip oqaluuserineqarnerani tamanna ernumassutigineqartut ilagaat – ineriartornermik aporfiliissasoralugu. Innuttaasunik ataatsimiititsisoqarnerani inatsimmi paragrafit qitiusut aamma taakku pingaassusaat oqallisaapput.
Naalakkersuisut ukioq manna Energy Transistion Mineralsimit (siorbatugut Greenland Minerals) qinnuteqaatinik marlunnik itigartitsivoq, tassa Kuannersuarni suliniummut tunngasunik 1. juni aamma 7. september. Aalajangiinerit taakku ukiup ataatsip ingerlanerani eqqartuussivimmut suliassanngortinneqarsinnaapput. Tamatuma saniatigut Energy Transistion Mineralsip (ETM) Namminersorlutik Oqartussat Danmarkimi eqqartuussivimmut isumaqatigiissitsiniartarfimmut sassartussanngortippaat, suliamilu danskit naalakkersuisui ilanngunneqarput.
ETM-imit taarsiisoqarnissaanik piumasaqaateqarnerit pillugit oqallittoqalerneranik tamanna kinguneqarpoq. Naaja Nathanielsenip innuttaasunik ataatsimiititsinerni ETM-imit aamma Namminersorlutik Oqartussanit tunngavilersuutit sammivai.
Taarsiititsiniarnermik suliaq ernumassutaasoq
Suliniut aamma suliaq tusagassiorfitsigut annertuumik sammineqareeraluartoq, innuttaasunik ataatsimiititsinerni oqaluuserineqarnissaa suli pingaaruteqartoq, naalakkersuisoq isumaqarpoq, innuttaasut toqqaannartumik apeqquteqarnissaminnut periarfissaqartinneqarlutik.
- Taarsiissuteqarnissamik piumasaqaat pillugu taassumalu kingunerisinnaasai kiisalu inatsisip siunissami allanngortinneqarsinnaanera pillugu apeqquteqartoqarpoq. Innuttaasut ataatsimiinnerni assigiinngitsunik isumaqarlutillu eqqarsaateqarput, apeqquterpassuillu apeqqutigineqarput, Naaja Nathanielsen oqaluttuarpoq.
Innuttaasut arlallit suliniutini allani killiffiit pillugit aamma inuussutissarsiornermi ineriartorneq pillugu soqutiginnipput. Ataatsimiinnerit pitsaasumik oqaloqatigiiffiupput, taanna oqarpoq.
- Innuttaasut ammanerat qujamasuutigaara, aamma piumassuseqarneq annertooq ataatsimiinnernilu apeqquterpassuillu pitsaasut nuannaarutigaakka. Kuannersuarni suliniut pillugu oqallinneq ukiorpassuarni suli oqaluuserineqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq, innuttaasullu qulequttamut annertuumut ilisimasaqarnerulersitsinermut paasisaqarnerulersitsinermullu tapertaapput.