VVM saqqummiunneqarpoq: Kuultisiornermi cyanid atorneqassanngilaq
Canadamiut ingerlatseqatigiiffiutaata Amaroq Mineralsip Nalunami suliniummini kuulti saffiugassartamit peerniarlugu cyanid atornavianngilaa. WWF Verdensnaturfondenip suliniut pillugu tusarniaanermini cyanidip atorneqarnissaa ernummatigaa.
Sapaatip-akunnerani kingullermi Naalakkersuisut Canadamiut suliffeqarfiutaata Amaroq Mineralsip Nalunami kuultisiornissaanut avatangiisinut inuiaqatigiinnullu sunniutinut nassuiaatit (VVM aamma VSB) saqqummiuppaat.
Aviisi Sermitsiaq taama allappoq.
Tassani allassimavoq nunap iluani aatsitassarsiornissaq pineqartoq, tassani aatsitassarsiorfimmut atasumik suliarinnittarfiliortoqassasoq, tassani savimineq aserorterneqarlunilu aggorneqassaaq, tailinginillu akuiaasoqassaaq. Tamatuma saniatigut ”kuultisiorfimmik” pilersitsisoqassaaq, tassani akuiarneqarsimasunik immikkoortitsisoqarlunilu kuultinik aatsitsilluni ilivitsukkaanngortitsisoqassaaq.
Nassuiaatit avatangiisinut siunnersortit suliffeqarfiannit avataaniittumit WSP Golderimit suliarineqarput, tassanilu allaaserineqarput suliniutip avatangiisinut, pinngortitamut silallu pissusianut sunniuteqarnissaa naatsorsuutigineqartoq, kiisalu suliffeqarfiup avatangiisinut sunniuteqarnissaq killilersimaarniarlugu qanoq iliuuseqarniarluni pilersaaruteqarnersoq. Tamatuma saniatigut nassuiaatit oqartussanut paasissutissanik pisariaqartunik tunniussaqarput, suliniutip siunnersuutigineqartup akuerineqarnissaanut piumasaqaatinik naammassinninnissamut aalajangersaasussat.
Aviisimi Sermitsiami atuarnerusinnaavutit. Aviisi uani pissarsiariuk:
