Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Atuagaarniaq taqamut isilik

Dorthe Jordening atuagaarniarfimmi Atuagkat, uinilu Claus pigisaminni, imminut oqaluttuarigami allaanngilaq arnat assigiinngitsut marluk oqaluttuarigai.

Aappaa tassaavoq arnaq inuusuttoq inuunermini ingerlanerliortoq, aappaalu tassaalluni arnaq inersimasoq siumukartoq, namminermini eqqissisimasoq. Taamatut arnanngorsimanerminut uini oqaatigaa pisuusoq.

Taanna Uummannami inunngorlunilu peroriartorsimavoq, 1991-imilu panini marluk Sascha Nannalu, meeqqallu angutaat, ilagalugit Nuummut nuuppoq allaffimmi ikiortitut ilinniagaqarnini naammassiartorlugu.

Ilinniagaqarnini naammassivaa, siunertaasimavorlu ilaquttanilu Danmarkimut nuussalluni, arni uialu tappavunga nuussimammata. Inuunerli siulittoruminaattarpoq. Dorthe Naalagaaffiup Sinniisoqarfiani atorfinippoq ukiunilu arlalinni tassani sulereerluni Air Greenlandimut nuuppoq. Taamaasinerani uinilu qimassimapput, 1994-imilu maanna uini, Claus, naapippaa. Taassumalu inuunermini inissaqartippaa. Tamaviat. Ukiut marluk qaangiuttut katipput, 2005-imilu nalaatsornerinnakkut Atuagkat tiguvaat.

- Claus naapikkakku atuarumatuujuvoq. Uanga taamaasimanngilanga. Innaraangatta uanga niviarsiaqqallu atuffattarpaatigut, taanna oqaluttuarpoq.

Aningaasanik imatorsuaq atugassaqarsimanngillat. Dorthep kommuni allaffimmiutut, Clausillu kommuni avatangiisilerisutut, akissarsiaat amerlanngeqisut illumut kaffillernermullu atortarpaat.

- Taamanikkut atuakkanik akiligassarsisinnaavugut akiligassallu qaammammut ataasiarluta akilertarlugit. Qaammatit tamaasa 2000 koruunit missaanniittarput, taanna oqarpoq.

Piffissap ilaani Clausip quiasaarluni taamanikkut Atuagkat-nik piginnittoq Inge Hauge aperisimavaa qanittukkut atuagaarniarfiutaani piginneqatigiissutinik pisinnaannginnerlutik, qaammatit tamaasa aningaasat taama amerlatigisut atuakkanut atortaramikkit, akineqarsimavorlu: “Pisiniarfiup pisiarinissaa soqutigaajuk?”. Taamaassimannginnguatsiarpoq. Nammineq Dorthelu tamanna siusinnerusukkut isumaliutigisimanngilaat.

Angerlaramik tamanna oqaloqatigiissutigaat, qanorli isillutik pisiarisinnaagamikku? Pisiarinissaanut aningaasaateqanngillat. Qujanartumilli aningaaseriviup upperisimavai, taavalu suut tamarmik sukkasuumik pilersimapput. Qaammatialunnguit qaangiuttut appariit atugaarniarfik pigilerpaat.

- Suut tamarmik iluatsipput. Taamaaginnartussaasimagamimi, taanna oqarpoq.

Ullumikkut nuannisarneq qanilaarnerlu piginnittunut qitiusumik inissisimapput. Pisiniarfimmi anersaartorfiliorsimapput, nerrivik sofalik issiavissuarnik ungusaq, kinaluunniillu piumaguni tassani kissartutorsinnaavoq oqaloqatiginnillunilu.

Qinngasaarisartoq qinngasaaritittartorlu

Qanga Dorthe atuakkerituujusimavoq.

- Meeraallunga atuarneq allannerlu nuannarisimavakka, nalusimanngilaralu takorluuinikkut angusaqarluartoqarsinnaasoq. Atuakkanik atorniartarfimmiittarpunga atuakkanik atuarlunga, taanna oqarpoq.

Atuakkanik atorniartarfik aamma qimarngavigisarsimavaa. Meeqqanit inersimasunillu qinngasaarneqartarsimavoq, qaamasumik ameqarnera pissutigalugu.

- Uersagaasugut malersorneqartarsimavugut sorpassuarnik taagorneqartarluta, uangali soorunami paasisinnaasarsimanngilara sooq malersorneqarlunga, taanna oqarpoq.

Imminut illersorniarluni nammineq aamma qinngasaarisarsimaqaaq.

- Allanit pitsaanerusimanngilluinnarpunga, taanna oqarpoq.

Ane Markussenimit, Mikuvssuinnarmik taaneqartarsimasumit, qitornatuaavoq. Angunni, qallunaaq Kaj Holm, qanimut attaveqarfiginngisaannarsimavaa, taanna ukiuni arlalinni illoqarfimmi najugaqarsimagaluartoq. Akerlianik Harald Larsen ataatagisimavaa, anaanami aapparisimasaa Dorthep 18-inik ukioqalernissaata tungaanut, taannalu ingerlatsiveqarluni namminersortuusimavoq.

- Taassuma ilaqutaatalu immikkoortissimanngilaannga, Taassuma panigisimavaanga, taanna oqarpoq.

Angerlarsimaffimmit pigissaartuneerpoq, ataatarsiami atorfigissaarnera pissutigalugu, sumiginnagaasarsimavorli, imminut paarisartussaasimagami suullu nammineerluni ilinniartussaallugit. Kaaammattorneqartarsimanngilaq, imaluunniit silarsuaq qanoq ingerlanersoq takutinneqartarsimanani.

Affarmik qallunaajunera pissutigalugu inunnit akerartorneqarluni suaartarneqartalernermi tungaanut imaluunniit “Kajersuup panissua”-nik taaneqartalernermi tungaanut, isumaqavissimavovq Harald ataatavigalugu. Kingorna paasivaa angajoqqaavisa avinnerat sakkortusimasoq, ataataviatalu sumilluunniit attaveqarfigiumasimanngilaa. Peqatigiissimanngisaannarput, akerlianilli ukiualuit matuma siornatigut sianerfigineqarsimavoq, inuuneranik mumisitsisumik.

- Pisiniarfimmut sianertoqarpoq, uannik oqaloqatiginnikkusuttumik. Tigugakku oqarpallattoqarpoq “Hej, akkagivarma”, taanna oqaluttuarpoq.

Taamaasilluni Dorthep ataataminit ilaquttami ilai attaveqarfigilerpai, tamarmillu assigiissuteqartut takusinnaasimavaat, timikkut pissusilersornikkullu.

Meeraanerup kinguneri

Dorthep meeraalluni angerlarsimaffimi tukattutut eqqaamavaa, pujortartoqartarluni, taamanikkummi pujortartoqartaqimmat. Ikinngutimi niviarsiaqqat angerlarsimaffianni taamaattuunngitsoq eqqaamavaa.

- Ikinngutima niviarsiaqqat angerlarsiaffiisa uangalu angerlarsimaffimma assigiinngussuteqarnerat takusinnaasimavara, taamaattumik meeraallungali eqqiaasalerpunga. Teqeqqumiit aallartillunga eqqiaasalerpunga – meeraallunga – suullu tamaasa eqqartarlugit, anaanagalu angerlaraangami eqqaasimasungalu takullugu, igitakka eqqaavimmit tigoqqittarpai. Suut tamaasa igittarpakka isumaqarlungalu eqqiaaguma suut tamarmik pitsaanerulissasut, taanna oqarpoq nangillunilu:

- Ipermik takujumanngilluinnarneq tamanna ingerlavoq Claus najugaqatigilereerlugu ukiut marlussuit qaangiunnissaasa tungaanut. Suli torersuunissaq nuannarilluartuuvara, taamali sualutsigiunnaartumik.

Ikinngummi niviarsiaqqat angerlarsimaffiisa torersuunerat kisiat Dorthep usornartissimanngilaa. Aamma qatannguteqarmata usorisimavai. Tassami anaanminit qitornatuaavoq.

- Ikinngutikka niviarsiaqqat tukkugaangata nuannarisaqaara, eqqaamavaralu aaneqaraangata natermut igeriullunga nilliasarlunga, uagutsinni tukkutikkusullugit.

Isumaqarpoq illumi kisimiinneq ajorami tamanna toqqissisimanermik pissarsiffigisimallugu, tassami arlalippassuariarluni unnuakkut itertarsimavoq kisimiilluni. Kisiartaasimanngilaq angajoqqaavi imertartut. Tassani Dorthep meeqqat arlallit isumagisarsimavai.

- Uffartarpakka, kukiiarlugit nujaajarlugillu, taavalu qulit missaannik ukioqarlunga meeqqanik paarsisalerpunga namminerlu aningaasarsiulerlunga, sukkasuumilli mamakujuttunut nunguttarpakka. Paasisinnaanngilara ullumikkut kiguteqarama, tassami mamakujuttut ullaakkorsiutigisarsimavakka, taanna oqarpoq nangillunilu oqarluni meeraanermini soorunami ulloqartartoq nuannersunik.

Arnaa kvartalikkaartumik imerajuttutut taaneqartartumik imertarsimavoq, taamaallaallu taamaaligaangat kiserliornarsinnaallunilu sakkortusarsimavoq.

Piffissap ilaani angajoqqaani aperisimavai aqqaluartaarsinnaanerluni nukartaarsinnaanerluniluunniit. Arnaata akisimavaa napparsimmavimmukarluni peqqissaasoq Eva aperiartussagaa. Peqqissaasulli niaquatigut pattalaaginnarsimavaa akillunilu angajoqqaani aperissagai. Taamaattumik allamik qatanngutitaanngilaq.

Siunissaqanngitsoq

14-inik ukioqartoq inuunera paasissaanngitsumik nuanneeqisumik allanngorpoq. Kinguaassiuutitigut atornerlunneqarpoq. Tamanna pissutigalugu aqunneqarsinnaajunnaarluni atuarfik soqutigiunnaavippaa. Taamaariarmat ataatassaata, ataatamisut isigisaata, Danmarkimi ilaquttaminut nassiuppaa, pisimasoq ungasilliniassammagu.

Atuagarsornikkulli qallunaanut atuartunut inorsarsimaqaaq, tamannalu pissutigalugu pissutsit oqinnerulersimanngillat.

- Qanoq iliuuseqarlungalu suliaqarsinnaasimanngilanga. Qaammatini arlalinni ilatsiinnaqqavunga sulilu soqutiginninnginnerulerlunga. Siunissaq eqqarsaatigisimanngilara. Siunissaqarsimanngilanga, taanna oqarpoq.

Ajortoq suli ajorseriaannarlugu 17-inik ukioqarluni Danmarkimi ilinniagaqarluni aappassaanik kinguaassiuutitigut atornerlunneqarpoq.

Dorthe Jordeningip inuunermi ilaani sakkortuunik atugaqarsimanini upputiginngilaa, naakkinarsaanngilluinnarporlu. Aamma allanut aaqqiissutissaateqanngilaq, oqaatigisinnaavaali suna ikiortigisimanerlugu. Tamanna allat isumassarsiorfigisinnaavaat.

Imminut maligassiuisutut taajumanngilaq, tassami angajoqqaavi imerajuttuugaluartut amigaateqartarsimanngillat. Angutaa namminersortuusimavoq, taamaattumik aningaasanik amigaateqanngillat.

- Nukatsitaasimanngilanga, piummartusimavungali, taanna oqarpoq.

Angajoqqaavi toqusimapput ullumikkut inuunermini qanoq angusaqartigisimanera takunagu.

- Ullumikkut qanoq inissisimaninnik takutissallugit kissaatiginartikkaluarpara. Ajunngitsumik inuuneqarpunga piummartuujunnaarsimavungalu. Qanga sianertuartarsimavunga aningaasanik piumallunga. Ullumikkut imminut pilersortunga takutikkusukkaluarpara, taanna oqarpoq, ilanngullugulu oqarluni immaqa takusinnaavaannga, assamminillu qummut usserluni.

Imminut ikiornissamut ikiortilluni

Dorthep ajornartorsiutini qaangerniarlugit atortut assigiinngitsut atorsimavai. Ilaatigut ilaqutariit katsorsaavianniissimavoq, uimi kajumissaarsimammani, siusinnerusukkut sakkortoorujussuarmik qisuariartarsimammat. Assersuutigalugu kamalluni ningartarsimavoq. Tamanna uiata Clausip kamagittarluni qunguinnartarsimavaa, arlaleriarlunilu mianersortumik siunnersortarsimavaa imminut ikiorniarluni ikiortissarsioqqullugu. Assuarlinngisaannarluni, isumalunngisaannarluni, tamatigulli asannillni. Naggataatigut uimi nalunaajaataa paasilerpaa ikiortissarsiorlunilu. Kingorna allatigut aamma ikiortissarsiorsimavoq. Atuakkammi silarsuaanniippoq, taamaattumik atuakkatigut ikiortissarsiornissaq pissusissamisoorsimavoq.

- Inuit oqarsinnaasarput nuimmassimasunga. Pissutaavorli inuuninni ingerlaqqissimagama. Ikiorneqarluarlunga, taanna erseqqissaavoq.

Atuakkat pissutigalugit aamma paasisimavaa taqamut takusinnaalluni.

- Allaanngilaq iliuuseqarnangaluunniit qanoq isiussallunga nalunagu, taanna oqarpoq.

Assersuutigalugu siorna Brugseniliarsimavoq puiaasaaqqanik utertitassanik puussianik marlunnik nassarluni, isiinnavillunilu soorlu oqarfigineqarsimasoq tunumut qiviassasoq.

- Tununniippoq angerlarsimaffeqanngitsoq, utertitassallu tassunga tunniuppakka. Taanna qujamasuppoq oqarlunilu nerisinnaanngorami nuannaarluni, taanna oqaluttuarpoq.

Imminut ikiornissaminut ikiortissarsiorsimagami aamma pingaarutilerujussuaq angusimavaa.

- Oqarsinnaavunga takorluukkakka tamarmik piviusunngorsimasut. Nappaammik toqquteqassagaluaruma alla peqqissimissutiginavianngilara ernuttakka inersimasunngortut takussannginnakkit, qujamasuutigissavarali ernutaqarama. Takorusutakka takusimavakka. Misigiumasakka misigisimavakka, taanna oqarpoq.