Atlantikup avannaamiuisa illuutaat Odensemiittoq: Ilinniartitsineq iluatsilluartoq

Meeqqat atuarfianni atuartut 1.500 – 2.000 akornanni amerlassusillit ukiumut Odensemi Atlatikup avannaamiuisa illuutaat orniguffigalugu nunat pingasut taakku pillugit paasisassarsioriartortarput. Tamatuma saniatigut aamma atuartitsinermi atorneqarsinnaasut akeqanngitsumik illup nittartagaatigut aaneqarsinnaapput.

Nutaanerpaatut taaneqarsinnaavoq suliniummi ingerlatsisuusup Andreas Ottep isumagisimammagu filmiliaaqqat piviusulersaarutaasut isiginnaarneqarsinnaalersillugit.

Atuartut ornigullutik paasisassarsioraangata ukioqatigiikkaarlugit agguarneqartarput. Atualerlaat, akulliit kiisalu angajulliit atuarnerminnik naammassinniliivissut.

Sammisassamik toqqaasoqartarpoq, assersuutigiinnarlugit: Atlantikup avannaani aalasarneq timersornerlu, Atlantikup avannaanit oqaluttuat, nukissiuutit ataavartut, Avannaarsuani unikkaartuat, Silap pissusaata allanngornera Atlantikullu avannaani naleqqussarneq, Atlantikup avannaa aammalu naalagaffeqatigiinneq.

Kalaallit Nunaanni inuuneq pillugu eqqunngitsumik isiginninneq

- Ilisimasanik siammarterisarnerput assut nuannarineqarpoq, tassami atuarfippassuit atortarpaatigut. Tamatuma saniatigut aamma qulequttanik nittartakkamut ilioraasarpugut, tamatumalu malitsigisaanik atuaqatigiikkaat inniminniisarput, ilisimatitsillutillu qaqugu aggerumaarnerlutik. Inniminniiniaraannili sukkasuumik pisariaqartarpoq, tassami piffissap sivikitsuaqqap iluani piffissat periarfissat ulikkaarneqapallattarput, Andreas Otte oqaluttuarpoq.

40-nik ukiulik Andreas Otte pissanganarluinnartunik misilittagaqarpoq. Taanna nipilesukkat pillugit ilisimatusarsimavoq aammalu illersugassaminik immikkut allaaserinnissimavoq kandidatinngorniutigisaminik kingusinnerusukkullu ph.d-nngorniutigisaminik kalaallit nipilersugaat nuannarineqarluartut aamma sammisimallugit. Nammineq aamma nipilersortarpoq nipilersuutit assigiinngitsut arlallit atorsinnaallugit, kalaallillu nipilersortartut assigiinngitsut nipilersortuuffigisarsimavai. Tamakkorpassuit saniatigut aamma ilinniartitsisisutut ilinniarsimavoq Nuummilu arlaleriarluni najugaqarsimalluni.

- Akuttunngitsumik misigisarpara atuartut Kalaallit Nunanni inuuneq pillugu eqqunngitsunik, tassa taamaassorinninnernik, ilisimasaqartut. Ilaatigut ilisimasat qanganitsat suli atuussoralugit taamaassorinninnermik ilisimasaqartut uffa Kalaallit Nunanni nutaaliaasumi inuunermut naleqqukkunnaareeraluartut, Andreas Otte oqaluttuarpoq.

- Suliniut aqqutigalugu meeqqat atuartut Kalaallit Nunaat pillugu ilisimasaqarnerulernissaannik aqqutissiuussisussaavoq. Taamatullu ilinniartitsisinnaaneq aningaasaateqarfiit assigiinngitsut aningaasaliinerisigut ingerlarsortoqarpoq.

Atuartitaanermut ilinniartitaanermullu ministerimut pulaarnissaq

Meeraannaanngillalli neqeroorummik atuisartut, tassami aamma gymnasiartut inuusuttut atuilluartunut ilaapput. Andreas Otte Odensemi Københavnimilu gymnasiami ilinniartut peqatigalugit, Københavnimi Kalaallit Illuutaata aaqqissugaanik, ataasinngornermi novemberip 20-iani atuartitaanermut ilinniartitaanermullu ministeri Mattias Tesfaye pulaartussaavaat.

-Inuusuttorpassuit ilagalugit pulaassavarput, Andreas Otte oqaluttuarpoq erseqqissaallunilu taamaaliornerminni anguniagarigitsik pitsaanerusumik pisussaaffiliinerusumillu ilinniartitsisalersinnaanissartik, taamaaliornikkullu Kalaallit Nunaata Danmarkillu naligiinnerusumik peqatigiissinnaanissaat ilanngullugu anguniarneqartoq.

Andreas Otte oqaluttuarpoq pulaarsinnaanissaminnut aqqutissiuussisuusimasoq folketingimi ilaasortaq Aaja Chemnitz (IA).

- Soorunami alloriarneq sivisullunilu nukinnik atuinarpoq, pingaartumik anguniakkat iluatsissappata. Taamaattorli ussernartorsiornaqqajaavoq oqassalluni kingusissukkut aallartittoqarnera aallartittoqanngivissornermiit pitsaanerungaarpoq, Andreas Otte naggataatigut oqarpoq.