COP28 (Paris-aftale): Kalaallit filmiliaat naatsuliaq FN-ip COP28 pillugu katersuunnerani takutinneqassaaq

Nunat tamalaat, Parisimi isumaqatigiissummut peqataasut isumaqatigiissutertik naapertorlugu anguniakkaminnik naammassinninniarluarsimanerlutik nalilersueqatigiittussanngorput. Tamanna pissaaq Dubaimi, De forente arabiske emiraterini.

Ilisimaneqartutut Kalaallit Nunaat isumaqatigiissutip avataaniippoq, taamaakkaluartorli Inatsisartut ukiaanerani ataatsimiinnerminni akuerseqqammerput nunatta ilanngunnissaa sulissutigineqassasoq.

Kalaallit Nunarput pisortatigoortumik suli isumaqatigiissummut ilanngutinngikkaluartoq, nunarsuarmioqatigiit nunarsuup avannaarsuani pisunut alaatsinaaqqissaarput, tassalu Issittumut aamma Kalaallit Nunaannut, maannalu inuit 70.000-nik ikinnerunngitsut nunanit tamalaanit 196-ineersut periarfissaqalissapput nunatta suut aqqusaartorneraat pillugu filmiliamik naatsumik takunninnermikkut paasisaqarfigilluarnissaanut, filmi "Entropy" takutinneqartussanngormat.

Tamanna pisussanngorpoq Inuk Jørgensen nipilersortartorlu Frederik Elsner suleqatigiillutik naatsumik filmilioqatigiissimagamik, taannalu filmi ICC-p takutissamagu Dubaimi ataatsimeersuarnermi peqataanermini:

- Uagutsinnut assut isumaqarpoq filmi COP28-mi takutinneqartussanngormat. Filmi Frederik Elsner peqatigalugu suliaraara, marluullutalu isumaginninnikkut ajornartorsiutaasartut aammalu silap allanngornera filmiliorneq nipilersuusiornerlu aqqutigalugit soqutigisarigatsigit sammissallugit, taamaammat COP28 uagutsinnut periarfissatsialaavoq aamma suliatta takutinnissaannut, Inuk Jørgensen oqaluttuarpoq nangillunilu:

- Uanga inuttut assut attortisimassutigaara ICC-p filmiliara takutikkusummagu taamaalillunilu Kalaallit Nunarput, naggueqatigiit Inuit sinnerlugit aammalumi nunap inoqqaavi sinnerlugit kiinnernermi atorusummagu, tamannalu uannut pingaarneruvoq filmip nuannarineqarluarnissaa pinngikkaluarlugu, taamaattorli soorunami aamma kissaatigeqaara Nunani avannarlerni nunanilu allani filmfestivalertoqarnerani angalaarussinnaassallugu.

Torersumiit toriilluinnartumut

Tassa filmimiornermi najoqqutassiortartoq, ingerlatsisartoq aammalu ilitsersuisartoq, Inuk Jørgensen, nuannaarpoq filmiliani naatsoq 2024-ip ingerlanerani pisortatigoortumik saqqummertussaq, nunanut tamalaanut Parisimi isumaqatigiissummut peqataasunut takutinneqartussanngormat:

- Entropy, imaluunniit danskisuunngorlugu entropi, isumaqarpoq sunaluunniit torersoq toriitsunngortoq. Filmip taamatut taaguuserneranut pissutaavoq Inuit pinngortitarlu torersumik pinikuummata, aammalu sikusartumi inuuneqarmata, maannali siku aakkaluttuarmat toriitsunngoriartorpoq suna tamarmi. Aammami takuneqarsinnaavoq silap pissusaata allanngorneratigut nunarsuarmioqatigiit killiffiat assut toriitsuusoq, Inuk Jørgensen Sermitsiaq.AG-mut nassuiaavoq.

Pinngortitaq tusarnaassavarput

Inuk Jørgensen nassuiaavoq ilmi aqqutigalugu erseqqissaaniarsimallutik pingaaruteqartoq uagut inuit eqqarsaqqilaartassasasugut pinngortitaq qanoq pissusilersorfiginerlutigu:

- Filmimi oqaluttuarineqarpoq Inuit Kalaallit Nunaanniittut "pinngortitap oqariartuutaanik" tusarnaallaqqissuunikuusut aammalu inuunerminni pinngortitamut naleqqussallaqqissuunikuusut (soorlu assersuutigalugu qanga aasaraangat kangerlunni inuuniartoqartarnikuusoq aalisakkanik pisaqartarluni paarnanillu nerisaqartarluni, ilaallu ilanngullugit, ukiakkullu sineriammi najugaqartarnikuusut timmissat inuussutigalugit ukiukkullu puisinik inuussuteqartarlutik), filmimilu oqaatiginiagaq tassaavoq inuiassuit tamatta taamatut inuuneqarneq ilinniarfigalugu assinganillu pissuseqarfigalugu nunarsuarmioqatigiilluta inuuleqqissinnaasugut - pinngortitaq tusarnaarlugu - taavaa aamma allannguutit ullumikkut aqqusaartukkagut aqunnerusinnaalissavagut.

Kujataamiut filmiliornermi suleqatigiipput

- Uannut assut pingaaruteqarsimavoq suliap ingerlanneqarnerani sammisaq kalaallip isaanik isigalugu suliarissallugu. Filmi tamakkiisumik kalaallinit suliarineqarpoq, filmiliiornermilu ikiuussimasut tamarmik, oqaasertalersuisut, nipilersuusiortut, aammalumi filmip piviusunngornissaanut Kalaallit Nunaannit tapersersorneqarneq ilanngullugu - arlaatigut tamatta Kalaallit Nunatta Kujataaneersuuvugut.

- Uanga nammineq Qaqortormiuuvunga, Frederik Elsner Nanortalimmiuuvoq, Leonard Tage Kielsen qisunnik kusanarluinnartumik ilusilersuisoq plakatimilu kiinnanik qisummik ilusilersukkanik suliarinnittoq aamma Qaqortormiuuvoq, Caroline Mikaelsen kalaallisut filmimi oqaluttuusoq Qaqortumi najugaqarpoq.

- Aasaq manna filmiliorluta Kujataani angalaarnitsinni Visit Southgreenland aningaasaliisoraarput, ataatsimullu isigalugu nunaqqataasorpassuit filmiliornitsinni ikiuullutillu tapersersuipput, soorlu assersuutigalugu ATV-nik atortitsisoqarpoq, nerisassanik sassaaalliisoqarpoq aammalu sivisuumik pinngortitami pisuttarnitsinni ikiorluta peqataasoqartarpoq, unnuiffissatsinnik neqerooruteqartoqartarpoq ilaallu ilanngullugit. Assorsuaq ilorrisimaarnarpoq misigisaq, tassa inuppassuit Kujataamiuunerminnik tulluusimaarutiginnittut suliap ingerlanerani naapippagut, tamannalu filmimi takuneqarsinnaavoq malugineqarsinnaallunilu, taamaammat qularinngilara Kujataamiut tulluusimaarumaartut filmi tamanit takuneqarsinnaalerpat.

Filmi 2024-ip ingerlanerani festivalertoqarnerani pisortatigoortumik takutinneqaqqaartussaavoq, taamaattorli Inuk Jørgensen oqaluttuarsinnaanngikkallarpoq qaqugu sumilu tamanna piumaarnersoq.

- Neriuutigivarali Nuuk International Film Festivalimi ukiakkut ingerlanneqartussami takutissinnaajumaarlugu, filmilu qanoq tiguneqarumaarnersoq piffissap kisimi takutissinnaavaa, filmiliortartoq Inuk Jørgensen nuannaarluni Sermitsiaq.AG-mut oqaluttuarpoq.

Filmiliap naatsup pilerisaarutaa uani takusinnaavat: