Nalunaarusiaq nutaaq: Kalaallit Danmarkimi ilinniartut immikkoortinneqarneq misigisarpaat
Kalaallit Danmarkimi ilinniartut nalerisimaarnerat nalerisimaannginnerallu pillugit nalunaarusiaq saqqummiunneqaqqammerpoq.
Ilinniartut apersorneqartut 73 procentiisa ukiumi ataatsimi kingullermi Kalaallit Nunaat imaluunniit kalaallit eqimattatut pillugit isummereersimasarnermik misigisaqarsimasut, Inuit pisinnaatitaaffii pillugit ilisimatusarfimmit (Institut for Menneskerettigheder) misissuinerup nutaap takutippaa.
Kalaallit najukkaminnut ungasittumut aallarlutik Danmarkimi ilinniakkamik aallartitsisarneranni immikkoortinneqarnermik misigisaqartarnerannik ajornartorsiuteqarneq ilisimaneqarluarpoq.
Nalunaarusiami nutaami apeqquteqarluni misissuineq 2022-mi ukiaanerani ingerlanneqarpoq, kalaallinullu ilinniartunut Kalaallit Illuutaannut sisamanut attuumassuteqartunut 510-nut nassiunneqarpoq, taakkunanngalu 147-t akissuteqarput.
Isummereertarneq pissutigalugu atugarliornerusartut
Tallimararterutaat qaammatini aqqaneq-marlunni kingullerni pitsaanngitsumik assigiinngisitsineq misigisaqarfigisimavaat, assersuutigalugu suliffimmik misiliinermut qinnuteqarnermi imaluunniit suliffissarsiornermi imaluunniit eqimattakkuutaarluni sulinermut peqataatinneqannginneq misigalugu.
Ajortumik isummereertarnerit aamma nikanarsaalluni oqaaseqartarnerit, kalaallit ilinniartut ilinniarnerminni atugarliornerinut pissutaaqataasarput.
- Ilinniartut isummereertarnernik, ilinniartoqatinit imaluunniit ilinniartitsisunit pitsaanngitsumik iliuuseqarfigineqartut imaluunniit nikanarsaasumik oqaaseqarfigineqartut imaluunniit tunuliaqutertik pissutigalugu assigiinngisitsinermik misigisaqartartut, annerusumik uippakajaarnermik aamma immikkoortinneqarnermik misigisimanerusarput, nalunaarusiami tamanna inerniliunneqarpoq.
Ilinniartunut amerlasuunut ilinniarnerminni nalerisimaannginnerminni ilinniakkaminnik unitsitsinissamik aalajangernerannik kinguneqartitsisinnaasarpoq. Ataasiakkaanut ilinniarunnaartarnerup aamma nuanninngitsumik isummereertoqartarnerata akornanni toqqaannartumik attuumassuteqartoqarnersoq nalunaarusiami inerniliunneqarsinnaanngilaq, tunngaviusut amerlasuut pineqarmata, ilisimatusarfik ilisimatitsivoq.
Ilisimaanneq isummereertarnerlu
Misissuinermi aperineqartut danskinit isummereertarnerit nuanninngitsut misigisakkaminnut atatillugu ilisimaanneq pissutaasunut ilaasutut oqaatigaat. Danmarkimi Kalaallit Nunaat pillugu ilisimasat pitsaanngitsut, aamma atuartitsinikkut nukittorsaavigineqartariaqartut, misissuinermi akissuteqartunit qulinit arfineq-pingasut akissuteqarput.
Inuit pisinnaatitaaffii pillugit ilisimatusarfiup tamanna tunuliaqutigalugu Kalaallit Nunaat aamma Naalagaaffeqatigiinneq pillugit ilisimasat danskit atuarfiini ilinniarnertuunngorniarfiinilu siuarsarnissaat inassuteqaatigaat.
Ilisimatusarfiuttaaq ilinniartoqarfiit ilinniartuminnit pimmatiginninnermik misigisaqannginnissaannik qulakkeerinninnerat naammanngitsoq oqaatigaa, kisianni aamma assigiinngisitsineq nikanarsaanerlu pinaveersaartittariaqarpaat.
Nalunaarusiaq UANI atuarneqarsinnaavoq. Nalunaarusiaq aamma sapaatip-akunnerata tulliani kalaallisut nutserneqarsimasoq saqqummissaaq.
Nalunaarusiap nutaap saqqummiunneqarneranut atatillugu Inuit pisinnaatitaaffii pillugit ilisimatusarfik kalaallit ilinniartut marluk videoliarisimavaat, taakku isummereertarnerit misigisartakkatik pillugit oqaluttuarput. Videoliat ilisimatusarfiup Facebookimi quppernerani takukkit.